Siirry sisältöön
Eco

Kestävyystermien ABC

Lähikuvassa lakastuneet kanervat ja saniaiset Annie Spratt

E

Ekologinen jalanjälki

Maa- ja vesialueen koko, joka tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn. Ekologisella jalanjäljellä arvioidaan ihmisen kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen määrää suhteessa niiden uusiutumiskykyyn. Ekologisen jalanjäljen mittayksikkönä käytetään globaalihehtaaria (gha).

Ekologinen kestävyys

Ekologinen kestävyys tarkoittaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden ja uusiutumiskyvyn säilyttämistä sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista luonnon kestokykyyn.

Ekologinen kestävyysmurros

Yhteiskunnan toimintojen purkaminen ja rakentaminen ekologisen kestävyyden ehtoihin eli ympäristön kantokyvyn rajoihin sopivaksi. Keskeistä murroksessa on kokonaisvaltaisuus eli merkittävien muutosten aikaansaaminen muun muassa ruoantuotannossa, asumisessa, energiantuotannossa ja liikenteessä.

Ekologinen kompensaatio

Eliölajeille ja luontotyypeille aiheutettavien heikennysten hyvittäminen parantamalla eliölajien ja luontotyyppien tilaa sen alueen ulkopuolella, jossa luontohaitta aiheutetaan. Ekologiseen kompensaatioon voidaan turvautua sitten, kun heikennyksiä on ensisijaisesti vältetty, toissijaisesti minimoitu ja, jos mahdollista, heikennettyjen eliölajien ja luontotyyppien tilaa on ennallistettu.

Ekososiaalinen sivistys

Ekososiaalinen sivistys on kuvaus kestävästä kulttuurista, johon pyritään inhimillisen kasvun kautta. Ekososiaalinen sivistys kattaa ymmärryksen ihmisen riippuvuudesta ympäristöstä ja sille aiheutettavista vaikutuksista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista muuta luontoa kohtaan. Ekososiaalisesti sivistynyt ihminen painottaa kohtuullisuutta ja tasa-arvoisuutta sekä on kokonaisvaltaisesti vastuullinen muita ihmisiä ja muuta luontoa kohtaan.

Ekologinen kestävyysmurros

Yhteiskunnan toimintojen purkaminen ja rakentaminen ekologisen kestävyyden ehtoihin eli ympäristön kantokyvyn rajoihin sopivaksi. Keskeistä murroksessa on kokonaisvaltaisuus eli merkittävien muutosten aikaansaaminen muun muassa ruoantuotannossa, asumisessa, energiantuotannossa ja liikenteessä.

Ekosysteemi

Luonnoltaan yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristöjen muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Käsitettä käytetään myös kuvaamaan liiketoimintaan, innovaatioihin, teollisuuteen ja dataan liittyviä yhteistä hyötyä tavoittelevia verkostoja.

Elinympäristö

Paikka tai alueen tyyppi, jossa jokin tietty eliö tai populaatio luonnollisesti esiintyy. Termiä käytetään myös tarkoittamaan tietyn lajin vaatimia ympäristöominaisuuksia. Synonyymi elinympäristölle on habitaatti.

Energiatehokkuus

Energiatehokkuuden edistämisellä pyritään vähentämään palvelujen, suoritteiden ja tuotteiden tuottamiseen tarvittavaa energiamäärää. Energiatehokkuuden parantuminen vähentää hiilidioksidipäästöjä, pienentää energiankulutusta ja tuottaa kustannussäästöjä.

H

Hiilineutraalius

Hiilineutraaliudella tarkoitetaan yleisesti sitä, että kasvihuonekaasupäästöjä aiheutetaan korkeintaan saman verran kuin päästöjä sidotaan ilmakehästä hiilinieluihin. Päästöjen sitomista tarkastellaan tyypillisesti määrätyllä maantieteellisellä alueella ja tiettynä ajanjaksona, yleensä vuodessa.

Hiilinielu

Hiiltä sitoutuu ilmakehästä hiilivarastoon. Nielu on hiilivaraston kasvu.

Hiilivarasto

Hiiltä on planeetallamme ilmakehän lisäksi useassa hiilivarastossa, joita ovat maankuori, fossiiliset esiintymät ja valtameret sekä maaperä ja kasvillisuus. Vanhassa metsässä kasvillisuuteen sitoutunut hiilivarasto on tyypillisesti suuri, kun taas nuoressa metsässä se on pieni.

Hiilijalanjälki

Ihmisen, yrityksen, organisaation, palvelun tai tuotteen tiettynä ajanjaksona kuten vuoden aikana aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Hiilijalanjäljen laskennan rajaus eli huomioitavat päästölähteet rajataan tapauskohtaisesti tai laskentastandardien mukaisiksi. Jalanjäljessä huomioidaan hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, kuten metaani ja typpioksiduuli.

Hiilikädenjälki

Hiilikädenjälki on viestinnän ja markkinoinnin keino, jonka taustalla on ajatus, että yritys tai muu toimija kehittää tuotteita ja palveluja, joiden avulla sen asiakas pystyy pienentämään hiilijalanjälkeään. Kun asiakas ottaa tuotteen käyttöönsä, asiakkaan hiilijalanjälki pienenee. Tuotteen tai palvelun hiilikädenjälkeen voidaan vaikuttaa toteuttamalla hillintätoimia, kuten parantamalla energiatehokkuutta, pienentämällä materiaalin käyttöä ja pidentämällä tuotteiden käyttöikää.

Hillintätoimi

Toimi, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä tai lisää hiilinielua eli kasvattaa hiilivarastoa. Hillintätoimen synonyyminä käytetään usein termejä ilmastoteko tai -toimenpide.

I

Ilmastonmuutos

Ilmaston lämpeneminen, joka johtuu ihmisen toiminnan aikaansaamasta kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä. Kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu esimerkiksi fossiilisten energialähteiden käytöstä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä kulkuvälineiden polttoaineena.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toimet, joilla varaudutaan ja mukaudutaan ilmastonmuutokseen sekä sen vaikutuksiin. Suomen ilmastolaissa sopeutumisella tarkoitetaan myös toimia, joiden avulla voidaan hyötyä ilmastonmuutokseen liittyvistä vaikutuksista. Ilmastonmuutos aiheuttaa esimerkiksi lämpötilojen nousua, sademäärien kasvua, lumipeiteajan lyhenemistä ja roudan vähenemistä. Muutokset ja niiden vaikutukset on huomioitava esimerkiksi kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen suojelussa.

J

Jakamistalous

Taloudellinen ajattelutapa ja talousmalli, jossa mahdollisuus käyttää tavaroita ja palveluita on tärkeämpää kuin niiden omistaminen.

K

Kasvihuonekaasu

Ilmakehän kaasu, joka päästää auringonsäteilyn lävitseen, mutta kerää maan pinnalta saapuvaa lämpösäteilyä. Kasvihuonekaasuja ovat muun muassa vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, troposfäärin otsoni, dityppioksidi ja F-kaasut. Kaasut saavat aikaan maapallon lämpimänä pitävän kasvihuoneilmiön. Ihmisen aiheuttama kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu johtaa kasvihuoneilmiön voimistumiseen eli ilmastonmuutokseen.

Kestävä kehitys

Kehitystä, jossa nykyisten sukupolvien perustarpeet tyydytetään tavalla, joka ei heikennä tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää perustarpeitaan. Kestävässä kehityksessä huomioidaan ympäristö, ihminen ja talous päätöksenteossa ja toiminnassa. Ympäristö, eli ekologinen kestävyys luo perustan sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle.

Kestävän kehityksen kulttuurinen ulottuvuus

Kulttuurinen kestävyys on neljäs kestävän kehityksen ulottuvuus. Se tarkoittaa kulttuuriperinnön vaalimista, kulttuurien kehittymistä ja välittymistä seuraaville sukupolville. Kulttuurinen kestävyys tavoittelee myös kulttuurien välisen yhteistyön edistämistä, mikä edellyttää kaikkien oikeuksien kunnioittamista.

Kestävä ruokajärjestelmä

Kestävässä ruokajärjestelmässä tuotettu ruoka edistää terveyttä ja sen tuotanto ja kulutus tapahtuvat luonnonvaroja säästäen sekä niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Kestävä ruokajärjestelmä edistää kiertotaloutta.

Kiertotalous

Kiertotaloudella tarkoitetaan tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Kun tuote tulee elinkaarensa päähän, sen materiaalit pyritään aina kun mahdollista yhä hyödyntämään, jolloin ne luovat lisäarvoa uudelleen. Kiertotalouden vastakohta on perinteinen, lineaarinen talouden malli, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois.

Kokonaisheikentämättömyys

Tila, jossa ihmistoimien kokonaisvaikutus ei aiheuta luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Usein käytetään myös englanninkielistä termiä ”No Net Loss” (NNL), eli ei nettohävikkiä luonnolle.

L

Luontojalanjälki

Luontojalanjälki kuvaa ihmisen, organisaation, tuotteen tai palvelun kokonaisvaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ja erityisesti lajikatoon. Luontojalanjälki voi ilmaista sekä luonnolle aiheutunutta haittaa että positiivisia vaikutuksia. Luontojalanjäljessä tulisi huomioida viisi merkittävää luontokadon ajuria: maankäyttö, kasvihuonekaasupäästöt, saastuminen, luonnonvarojen ylikulutus ja haitallisten vieraslajien leviäminen. Nykyisillä laskentamenetelmillä kyetään huomioimaan 3-4 ajuria.

Luontokato

Luontokato eli luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen tarkoittaa luonnonvaraisen elämän hiipumista maapallolta ihmistoiminnan, kuten luonnonvarojen käytön ja maankäytön muutosten seurauksena. Luontokato tarkoittaa esimerkiksi ekosysteemien heikentymistä, lajien häviämistä ja populaatiokokojen pienenemistä. Ilmastonmuutos on merkittävä luontokadon aiheuttaja.

Luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti tarkoittaa ekosysteemien ja niiden sisältämien luontotyyppien monimuotoisuutta, eri elinympäristöissä tavattavien lajien kirjoa sekä lajien sisäistä perintötekijöiden vaihtelua.

Luonnonvarat

Luonnonvaroilla tarkoitetaan kaikkea luonnossa olevaa, jota ihminen pystyy hyödyntämään omaksi edukseen. Luonnonvarat voidaan jakaa varantoihin ja virtoihin. Luonnonvarat kuten auringonsäteily, merivirrat ja tuuli ovat jatkuvia virtoja, joiden käyttö ei vaikuta niiden määrään. Varannot ovat uusiutumattomia tai uusiutuvia. Uusiutumattomia luonnonvaroja on aina rajallinen määrä, mutta ne voivat olla ehtyviä tai säilyviä. Ehtyvien luonnonvarojen varannot vähenevät niitä käytettäessä. Tällaisia ovat esimerkiksi fossiiliset polttoaineet. Myös säilyviä luonnonvaroja on rajallinen määrä ja niiden lähteet ehtyvät käytettäessä. Jos käyttö kuitenkin on kestävää, niiden kokonaismäärä ei vähene, koska ne voidaan käyttää aina uudelleen. Kaikki metallit ovat tällaisia luonnonvaroja.

Luonto

Luonto on käsite, jonka määritelmä riippuu luontokäsityksestä ja -suhteesta. Luonto-käsitteelle on siis olemassa monia rinnakkaisia määritelmiä. Esimerkiksi alueiden käytön suunnittelussa, jota tehdään kunnissa ja maakunnissa, luonnolla voidaan tarkoittaa alueita, joissa elää lajistoa. Luonto sisältää tämän käsityksen mukaan kasvulliset alueet, kuten metsät, pellot, rannat, sekä vesistöt, meren, erilaiset rakennetut viheralueet kuten puistot ja golfkentät, sekä pihojen kasvulliset osat.

Luontokäsitys ja -suhde

Luontokäsityksellä voidaan tarkoittaa ihmisen ja eri instituutioiden tiedollisia käsityksiä luonnosta, ja tietopohjaista suhdetta luontoon. Luontosuhde puolestaan sisältää luontokäsityksen ohella kokemuksellisen, emotionaalisen ja toiminnallisen suhteen luontoon ja ihmisyhteisöihin.

M

Maapallon ekologinen kantokyky

Kulutuksen, tuotannon, jätteiden ja muun ihmisen toiminnan luonnolle aiheuttaman rasituksen yläraja. Jos raja ylittyy, seurauksena on ympäristötuhoja, jotka heijastuvat nopeasti myös hyvinvointiin ja elinkeinoihin.

O

Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä

Oikeudenmukaisessa ekologisessa siirtymässä huomioidaan ekologisesti kestävää yhteiskuntaa tavoitellessa ihmisoikeudet, haavoittuvassa ja heikoimmassa asemassa olevien tukeminen ja siirtymästä aiheutuvien kustannusten oikeudenmukainen jako. Oikeudenmukaisuus ulottuu myös oman maan ja valtion rajojen ulkopuolisten työvoiman ihmisarvoisten työolojen varmistaminen sekä erilaisten yhteisöjen osallistamiseen siirtymän suunnittelussa, toteutuksessa, toimine arvioinnissa ja päätöksenteossa.

P

Päästökompensaatio

Päästökompensaatiolla tarkoitetaan yleisesti markkinoita, joilla päästöyksiköitä tuottava osapuoli voi hankkia kompensaatioyksiköitä niitä tuottavalta toimijalta. Päästöyksiköiden tuottaja toteuttaa markkinalla vaihtokaupan, jonka tuloksena vastuu kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamisesta siirtyy päästöjä vähentävien hankkeiden, kuten tuulivoiman rakentamisen, polttopuuta säästävien hellojen tai metsityksen, toteuttajalle. Päästökompensaatio on vapaaehtoista ja sääntelemätöntä.

Päästövähennys

Yleiskäsite hillintätoimen tuloksesta. Käsitteellä ilmaistaan toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, joka mitataan yleensä hiilidioksidiekvivalenttitonneissa. Päästövähennyksen ei tarvitse olla sertifioitu. Yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia vastaavaa sertifioitua päästövähennystä kutsutaan ilmastoyksiköiksi.

R

Regeneratiivinen suunnittelu

Regeneratiivinen suunnittelu ei vain vähennä aiheutettua haittaa tai suojele luonnon monimuotoisuutta. Se on luontoa elvyttävää toimintaa, jossa ympäristön tilaa parannetaan aiemmasta. Regeneratiivista suunnittelua voidaan hyödyntää esimerkiksi kiinteistö- ja rakennusalalla.

Resurssitehokkuus

Resurssitehokkuus kuvaa ympäristökuormituksen vähentämiseen pyrkivää toimintaa tuotteiden ja palveluiden tuotannossa. Resurssitehokkuus huomioi koko tuotteen elinkaaren myös kulutuksessa raaka-aineista loppukulutuksen kautta uudelleenkiertoon ja hävittämiseen asti.

S

Sosiaalinen kestävyys

Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa, että taataan hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Yhä jatkuva väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen ovat maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Sosiaalisen kestävyyden rajat määrittävät perusasiat, joita ilman kenenkään ei pitäisi jäädä.

Systeeminen muutos

Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle.

T

Taloudellinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Siihen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo otolliset olosuhteet kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle. Taloudellinen kestävyys huomioi luonnon kantokyvyn rajat.

V

Vieraslaji

Laji, joka on levinnyt luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ihmisen tahattomalla tai tietoisella avustuksella. Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. EU:n ja Suomen vieraslajisäädökset eivät koske tulokaslajeja eli lajeja, jotka levittäytyvät Suomeen omin voimin, ilman ihmisen myötävaikutusta.

Y

Ympäristöjohtaminen

Organisaation ekologiseen kestävyyteen tähtäävän työn organisoituminen, sisältäen esimerkiksi työn suunnittelun, resursoinnin, toteutuksen, seurannan ja viestinnän.

Ympäristöjärjestelmä

Digitaalinen työkalu, ohje tai kriteeristö, jolla organisaation ympäristövaikutusta ja -työtä seurataan, ohjataan ja kehitetään. Ympäristöjärjestelmä voi olla organisaation itse kehittämä, yleisesti ja ilmaiseksi käytössä oleva tai maksullinen.

Ympäristötyö

Organisaation tavoitteellista ja järjestelmällistä työtä ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi. Ympäristötyöllä pyritään esimerkiksi hillitsemään kasvihuonekaasupäästöjä tai luontokatoa.

Ympäristöohjelma

Organisaation ympäristötyötä ohjaava suunnitelma. Ohjelma sisältää tyypillisesti organisaation ympäristövaikutusten kartoituksen, ympäristötyön painopisteet, tavoitteet ja toimet. Monilla luovien alojen toimijoilla on oma tai alan muiden toimijoiden kanssa yhteisesti toteutettu ympäristöohjelma. Ympäristöohjelman sijaan ohjelman nimi voi olla esimerkiksi ilmasto-, kestävyys- tai resurssiviisauden ohjelma.

Ympäristöoikeudenmukaisuus

Ympäristöoikeudenmukaisuudessa on kyse tasa-arvosta ja yhtäläisistä oikeuksista ympäristöpolitiikassa ja -käytännöissä. Sillä pyritään puuttumaan systeemiseen epätasa-arvoon, jonka vuoksi haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät ovat kärsineet eniten ympäristöhaitoista. Liike kannattaa osallistavia päätöksentekoprosesseja, joissa asianomaisten yhteisöjen ääntä kuullaan ja niiden tarpeet asetetaan etusijalle ympäristösuunnittelussa ja -lainsäädännössä.

Lähteet