• Etusivu /
• Ekologinen kestävyys luovilla aloilla /

Rahoitus, rahoittajat ja ekologinen kestävyys

Rahoittajilla ja tilaajilla on vaikutusvoimaa edistää luovien alojen ja samalla koko yhteiskunnan kestävyysmurrosta. Paradigman muutos rahoituksessa loisi yhteiset, entistä kestävämmät raamit luovien alojen toiminnalle.

Joakim Honkasalo

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen mukaan taiteen ja kulttuurin valtionrahoitus oli vuonna 2023 yhteensä 1,1 miljardia euroa. Lukuun ei sisälly Ylen rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti kulttuuria 881 miljoonalla eurolla. Kuntien kulttuuritoiminnan kokonaiskustannukset, joihin ei lasketa kirjastopalveluita, olivat yhteensä noin 537 miljoonaa euroa Manner-Suomessa vuonna 2022. Eniten kunnat rahoittavat museopalveluja ja yleisen kulttuuritoiminnan palveluja, joiden kokonaisnettokustannukset olivat 137 miljoonaa ja 118 miljoonaa euroa. Nettokustannukset saadaan vähentämällä kokonaiskustannuksista tuotot. Rahalliset panostukset kulttuuritoimintaan vaihtelevat eri kuntien välillä huomattavasti.

Valtio rahoittaa taidetta ja kulttuuria pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sen alaisten virastojen, kuten Taiteen keskustoimikunnan ja Museoviraston kautta. Myös työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu rahoitukseen esimerkiksi Business Finlandin kautta. Vuonna 2023 Business Finland rahoitti luovia aloja lähes 20 miljoonalla eurolla. Rahoituksesta yli 12 miljoonaa euroa kohdistui av-alalle, pääasiassa tuotantokannustimen muodossa. Kannustin on enintään 25 prosentin maksuhyvitys Suomessa toteutetun av-tuotannon kustannuksista: tavoitteena on houkutella tuotantoja Suomeen ja edistää kotimaisten projektien kansainvälistä rahoitusta. Pelialan osuus Business Finlandin rahoituksesta oli 1,7 miljoonaa euroa.

Vuonna 2023 Yleä rahoitettiin 429 miljoonalla eurolla liikenne- ja viestintäministeriön kautta. Yleisradiolla on merkittävä rooli tilaajana tai yhteistyökumppanina esimerkiksi av-, musiikki- sekä tapahtumaa-aloilla. Kotimaisen rahoituksen lisäksi EU rahoittaa kulttuuria kulttuuriohjelmien ja rakennerahastojen kautta. Kulttuurirahoituksen näkökulmasta esimerkiksi EAKR ja ESR ovat tärkeitä ohjelmia.

Gaia Consultingin tekemän selvityksen mukaan säätiöt tukivat taidetta 85 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Säätiöiden tuella on tärkeä rooli etenkin tietyillä luovilla aloilla. Tuki on merkittävin kuvataiteen ja kirjallisuuden aloilla suhteutettuna niiden valtiolta saamaan rahoitukseen. Säätiöt tukevat merkittävissä määrin myös musiikkia ja esittävät taiteita. Tukitoiminnan lisäksi säätiöt kartuttavat myös taidekokoelmia, ylläpitävät luovien alojen residenssejä sekä toteuttavat omia taidehankkeitaan. Taidetta ja kulttuuria tukevista yksityisistä säätiöistä suurimpia ovat Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden ja Koneen Säätiö, joilla on huomattavan hyvät mahdollisuudet edistää luovien alojen kestävyysmurrosta.

Luovien alojen rahoittajiin on hiljalleen liittynyt myös enkelisijoittajia ja sijoitusrahastoja. Peliteollisuus on sijoittajien erityisen huomion kohteena, mutta myös muut alat ovat alkaneet herättää mielenkiintoa. Julkisen ja yksityisen rahoituksen lisäksi lipputulot, tekijänoikeuspalkkiot ja muut maksullisuuden muodot ovat merkittäviä luovien alojen rahoitukselle.

Luovien alojen ekologiseen kestävyysmurrokseen liittyvä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kaipaa lisärahoitusta. Kestävyyttä tavoittelevan tutkimuksen runsaampi rahoitus hyödyttäisi kaikkia aloja ja koko yhteiskuntaa. Luovien alojen TKI-toimintaa tulisi systemaattisesti edistää ja tukea. Esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönotto ja hyödyntäminen voisi vauhdittaa innovaatioiden syntyä. Luovien alojen tulisi tiivistää suhdettaan myös perinteisistä poikkeaviin rahoittajiin sekä muihin toimialoihin. Luovilta aloilta löytyy potentiaalia toimia uusien kestävien toimintamallien ja innovaatioiden alustana.

Rahoittajilla on valtaa edistää kestävyyttä

Huomattava osa rahoittajista työskentelee parantaakseen oman toimintansa kestävyyttä ja on ottanut käyttöön ympäristöjärjestelmän, kuten Ekokompassin tai WWF:n Green Officen. Rahoittajien omien toimintamallien kehittäminen ekologisesti kestävämmiksi on ekososiaalisen sivistyksen mukaisten arvojen toteuttamista käytännössä. Parhaimmillaan kestävät toimintamallit leviävät alalla ja laajemminkin yhteiskuntaan – yhä useampi suosii nykyään esimerkiksi maata pitkin matkustamista.

Oman toiminnan kestävöittäminen on tärkeää, mutta rahoittajien suurimmat vaikutusmahdollisuudet liittyvät jaettavaan rahoitukseen ja sen kerrannaisvaikutuksiin luovien alojen kestävyysmurroksen edistämisessä. Rahoituksen ohjaava vaikutus voi toteutua kahdella tavalla: lisäämällä rahoitusehtoihin kestävyyskriteereitä tai suuntaamalla rahoitusta hankkeisiin, jotka liittyvät ekologiseen kestävyysmurrokseen. Luovilta aloilta löytyy myös kysyntää ohjaukselle, joka loisi yhteiset, entistä kestävämmät raamit toiminnalle.

LuoTo-hankkeen kestävyystyöpajoihin osallistuneiden mukaan luovien alojen rahoittajat ja tilaajat olisivat keskeisessä asemassa kestävyysmurroksen vauhdittamisessa. Rahoitusinstrumenttien ohjaus ja tilaajien vaatimukset antavat käytännön tekemiselle raamit. Luovien alojen toimijat odottavat rahoittajilta kestävyyttä edistäviä ehtoja, kriteereitä ja rahoitusmalleja. Seuraava askel olisi käynnistää luovien alojen ja rahoittajien välinen vuoropuhelu ekologisen kestävyyden ja rahoituksen suhteesta.

Hankerahoitus on merkittävä osa taiteen ja kulttuurin rahoitusta. Luovien alojen rahoittajilla on keinoja edistää kestävyysmurrosta, ja siksi niillä on suuri vastuu asiassa. Hankkeet pitäisi suunnitella alusta alkaen kestävyyskysymykset huomioiden, ja ne pitäisi huomioida myös hankkeita arvioitaessa ja rahoitettaessa. Jotta paradigman muutos onnistuisi, tulisi niin hakijoille kuin vertaisarvioijille tarjota alakohtaista tietoa ja koulutusta ekologisesta kestävyydestä.

Rahoittajien pitäisi tukea mahdollisuuksien mukaan kestäviä käytäntöjä ja valintoja, jotka vähentävät ilmastopäästöjä ja turvaavat luonnon monimuotoisuutta. Tulevaisuudessa apurahansaajilta vaaditaan entistä enemmän ympäristövaikutusten mittaamista ja raportointia, ja käytännöistä pitäisi kehittää mahdollisimman selkeitä ja yksinkertaisia. Nykyisiä rahoitusmalleja olisi myös hyvä tarkastella avoimesti: edistävätkö ne luovien alojen kestävyysmurrosta, ovatko ne neutraaleja vai voivatko ne hidastaa muutosta?

Tilaajilla on myös vaikutusvaltaa

Rahoittajien lisäksi tilaajat ovat avainasemassa kulttuurialojen kestävyysmurroksessa. Erityisesti julkisrahoitteiseen Yleen kohdistuu paljon odotuksia. Ylen tehtävät on kirjattu myös lakiin: Yle tuottaa, luo, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä sekä tukee suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista. Ylen kulttuurisisältöjä, kuten kaikkia muitakin sisältöjä, sitovat Ylen ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettiset ohjeet sekä Journalistin ohjeet.

Ekologisen ohjeistuksen tuominen osaksi Ylen ohjelmatoiminnan ja sisältöjen ohjeistuksia olisi merkittävä askel taide- ja kulttuurialojen kestävyysmurroksessa. Ylen lisäksi kaikkien tilaajan roolissa toimivien olisi hyvä pohtia omien käytäntöjensä kestävyyttä sekä mahdollisuuksiaan edistää kestävyysmurrosta niin luovilla aloilla kuin koko yhteiskunnassa.

Useat eurooppalaiset yleisradio- ja mediayhtiöt ovat jo sisällyttäneet toimintaansa ekologisen kestävyyden edistämisen. Osalla yhtiöistä on tuotantotapojen lisäksi myös sisältöjen teemoja koskevia sitoumuksia. Esimerkiksi Iso-Britanniassa BBC ja 11 muuta suurta mediayhtiötä allekirjoittivat Climate Content Pledgen vuonna 2021. Yhtiöt tunnistavat vaikutusvaltansa ja ovat sitoutuneet edistämään yleisöjensä ymmärrystä ilmastokriisistä ja sen vaatimista toimista sekä inspiroimaan kestävämpiin valintoihin.