Kunnilla on tärkeä rooli yhteiskunnan tasapainoisen ja kestävän kehityksen mahdollistamisessa, mikä määritellään myös kuntalain ensimmäisessä pykälässä.

Kunnat rakentavat toimintaympäristön, yhteisen lähiympäristön, johon asukkaiden elämä ja arki pohjautuvat. Kunnat vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka sujuvaa ja kestävää arkielämä voi lähtökohtaisesti olla. Yhdyskuntarakenne ja siihen kytkeytyvä liikennejärjestelmä luovat melko pysyvän perustan yhdyskunnan päästöille, luonnon monimuotoisuudelle ja lähiluonnon saavutettavuudelle.

Maankäytön ratkaisuilla kunta päättää maa-alueiden käyttötarkoituksista sekä luonnonvarojen ja luontoalueiden hyödyntämisestä. Rakennusjärjestyksellä ja tontinluovutusehdoilla kunta säätää uudisrakentamisen kestävyydestä. Kunnalliset vesi- ja jätehuoltopalvelut huolehtivat osaltaan materiaalivirtojen kierrosta. Kunnat vastaavat toimintaympäristöstä ja sen kehittämisestä suurelta osin. Kunta määrittää osaltaan toimintatapoja ja kestävän toiminnan reunaehtoja alueensa toimijoille sekä paikallisen toimintakulttuurin kehityssuunnan, edellytykset ja samalla toimintavireen.

Kuntaliiton Sivistyksen suunta 2023 -ohjelma nostaa esiin ilmastokriisin kuntien sivistyspalveluihin keskeisesti vaikuttavana ilmiönä. Sivistyspalvelut tarjoavat ihmisille tietoa ja vaihtoehtoja kestävien valintojen tekemiseen. Kestävillä arjen ratkaisuilla jokainen kuntalainen voi vaikuttaa ilmastokriisiin paikallisesti ja globaalisti. Kuntaliitto auttaa kuntia löytämään paikalliset olosuhteet ja tarpeet huomioivia ratkaisuja, joilla sivistyspalveluja voidaan järjestää ja tuottaa kestävästi.

Kunnilla on laissa määritelty rooli opetus-, kasvatus- ja kulttuuripalveluiden tuottamisessa, ja ne muodostavat tärkeän väylän rakentaa ekologisesti kestävää elämänsisältöä ja -laatua. Käsitys maailmasta sekä suhtautuminen luontoon ja ympäristöön muodostuvat osaltaan näiden tekijöiden vuorovaikutuksesta. Opetus-, kasvatus-, nuoriso- ja kulttuuripalvelujen esiin nostamat teemat vaikuttavat asukkaiden mielentilaan ja toiminnan motivaatioon.

Laadukas, monimuotoinen ja virikkeellinen toimintaympäristö sekä hyvät koulutus- ja harrastusmahdollisuudet tarjoavat pohjan kestävään hyvinvointiin ja hyvään elämään. Kestävät, ympäristöä huomioivat toimintamallit ja elämäntavat opitaan usein jo lapsena: päiväkodeilla, varhaiskasvatuksella ja koululla on suuri vaikutus.

Kulttuuritoimintalaki ohjaa kuntien kulttuurityötä

Kuntien kulttuuritoimintaa ja siihen liittyvää kestävyystyötä ohjaavat muun muassa kuntien kulttuuritoimintalaki, laki yleisistä kirjastoista sekä ilmastolaki kansallisine tavoitteineen. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta velvoittaa kuntia järjestämään kulttuuripalveluita voimavarojensa ja paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Kunnat toteuttavat kulttuuripalveluita sekä itse että avustamalla muita toimijoita.

Kulttuuritoimintalain tavoitteiden toteuttamisen lähtökohtana on kestävä kehitys, joka tarkoittaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden laaja-alaista huomioimista. Lain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä muiden viranomaistahojen kanssa luo kunnille edellytyksiä tähän. Myös yhteistyö kunnan eri toimialojen kesken sekä muiden kuntien kanssa on mahdollistettu laissa.

Maakunnilla on tärkeä rooli kestävyystyössä

Maakuntien liittojen ilmasto- ja kulttuurityö perustuu lakiin alueiden kehittämisestä. Maakuntaliittojen rooli kestävyyden edistämisessä on laaja-alainen. Aluekehittämisen keskeinen asiakirja on maakuntaohjelma, joka ohjaa maakunnan kehittämistä pitkällä aikavälillä. Lisäksi useimmat liitot ovat laatineet maakunnan ilmastotiekartan. Näiden rinnalla maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat maakuntakaavoitus ja liikennejärjestelmätyö kytkeytyvät myös kestävyystyöhön. Nämä liittojen toiminnan ydintuotteet ovat tärkeimmät työkalut alueiden kestävässä kehittämisessä.

Maakunnan liitot ovat kuntayhtymiä, ja kuntien työn tukeminen sekä yhteistyön vahvistaminen muun muassa maakuntaohjelmassa sovituilla teema-alueilla ovat keskeisessä roolissa. Liitoilla on laajat, vakiintuneet ja monialaiset toimijaverkostot, joiden avulla toimijoita voidaan sitouttaa kestävyystyöhön. Ylikunnallisen yhteistyön tukeminen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen kuntien välillä ovat liittojen luontaisia työtehtäviä. Maakunnilla on myös tärkeä tehtävä kohdentaa erilaisia maakunnan kehittämisrahoituksia ja ohjelmarahoituksia, joilla kestävyystyötä voidaan tukea.

Aluekehittämislakiin on myös kirjattu tavoite edistää kulttuuria osana maakunnallista strategiatyötä sekä maakunnallista identiteettiä ja asukkaiden osallistumista maakunnan kehittämiseen. Kestävyysnäkökulman vahvistaminen on mahdollista myös tätä kautta.

Kuntien toimenpiteitä kestävyysmurroksen edistämiseksi luovilla aloilla

Seuraavaksi esitellään kuntien ja kuntien kulttuuripalveluiden kymmenen keskeistä toimenpideteemaa luovien alojen kestävyyden parantamiseksi sekä annetaan esimerkkejä ja toimenpide-ehdotuksia. Toimenpiteiden lähtökohtana ovat kuntien kulttuuripalveluita koskeva lainsäädäntö sovitettuna yhteen kuntien ilmastotyön tavoitteiden kanssa. Toimenpide-ehdotukset perustuvat Monimuotoiset luovat alat kestävyyttä rakentamassa – Luovien alojen ekologisen kestävyysmurroksen – toimenpideohjelmaan ja esimerkit Kuntien kulttuuripalveluiden ympäristötyön hyvät käytännöt -selvitykseen.

1. Huomioidaan kulttuurin ja taiteen saatavuus ja saavutettavuus sekä kestävät toimitilat

• Minimoidaan liikenteen päästöjä varmistamalla kulttuurin ja taiteen saatavuus ja saavutettavuus esimerkiksi järjestämällä etäyhteyksiä ja yhteiskuljetuksia, tarjoamalla tietoa joukkoliikenneyhteyksistä sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksista ja huolehtimalla myös niiden edellytyksistä, kuten pyöräpysäköinnistä.
• Tuodaan taidetta ja tapahtumia koulupäivien ja yleisötapahtumien yhteyteen sekä järjestetään yhteiskuljetuksia kulttuuriretkille.
• Varmistetaan kunnan tilojen käytön kestävyys yhteistyössä tila- ja kiinteistöpalvelujen kanssa esimerkiksi lämmitystapavalinnoilla, sisälämpötilojen optimoinnilla ja käyttöasteen tehostamisella.

Vastuutahot kunnassa: kulttuuripalvelut, tila- ja kiinteistöpalvelut, liikenteen asiantuntijat, viestintä.
Seurantamittarit: kävijämäärät tapahtumissa, tilojen energiatehokkuus ja käyttöasteen jakautuminen, kestävyyttä edistävien tilaisuuksien ja tapahtumien osuus kunnan tapahtumatuotannosta.

2. Luodaan edellytyksiä ammattimaiselle luovalle työlle ja toiminnalle

• Jaetaan tietoa käytössä olevien materiaalien ympäristövaikutuksista hankinta- ja työvaiheissa, niiden kierrätettävyydestä, jaettavuudesta ja korjaamisesta sekä kannustetaan kestäviin valintoihin.
• Edistetään tilojen saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn tai pyöräilyn avulla.
• Asetetaan ja otetaan käyttöön kestävyyskriteerit kulttuurin tukiin ja valintakriteereihin.
• Viestitään kunnassa toimiville luovien alojen toimijoille tunnistetuista luovien alojen alakohtaisista toimenpiteistä.

Vastuutahot kunnassa: kulttuuripalvelut, tila- ja kiinteistöpalvelut, liikenteen asiantuntijat, viestintä.
Seurantamittarit: tilojen energiatehokkuus, kestävyyttä edistävien kriteerien määrä julkisissa avustuksissa.

3. Lisätään tietoisuutta kestävyysnäkökulmista edistettäessä kulttuurin ja taiteen harrastusmuotoja sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa

• Järjestetään kohdennettua kestävyyskasvatusta päättäjille, alan ammattitoimijoille ja harrastajille, paikallismedialle ja muille luovan alan toimintaan vaikuttaville ryhmille.
• Lisätään mahdollisuuksia kuntalaisten aktiiviseen osallistumiseen sekä asukaslähtöiseen toimintaan ekologisen kestävyyden edistämiseksi.
• Huomioidaan kestävyysnäkökulmat tuottamalla ohjeistusta harrastustoiminnan teemoihin ja materiaalivalintoihin, lisäämällä tietoa käytössä olevien materiaalien ekologisesta kestävyydestä ja kannustamalla kestäviin valintoihin.
• Huomioidaan ekologiset kestävyysnäkökulmat harrastustoiminnan suunnittelussa tukien esimerkiksi lasten ja nuorten mahdollisuuksia liikkua kulttuuriharrastuksiin kävellen, pyöräillen ja käyttäen julkista liikennettä.
• Tuetaan kaikenikäisten luonnossa liikkumista, geokätköilyä ja arkeologisiin kohteisiin tutustumista.
• Varmistetaan käytössä olevien tilojen kestävyys ja saavutettavuus.

Vastuutahot kunnassa: kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut, opetustoimi, tila- ja kiinteistöpalvelut, liikenteen asiantuntijat, viestintä.
Seurantamittarit: kulttuuri- ja harrastustoimintaan osallistuvien määrä, tilojen energiatehokkuus ja käyttöaste.

4. Kytketään kestävyysnäkökulmat taide- ja kulttuurikasvatukseen

• Tuodaan taide- ja kulttuurikasvatussuunnitelmaan ekologinen kestävyys yhteistyössä opetustoimen kanssa ja jaetaan vastuu toimenpiteiden toteuttamisesta.
• Huomioidaan kestävyysnäkökulmat suunnittelussa ja sisällöntuotannossa.
• Jaetaan tietoa materiaalien ilmasto- ja luontovaikutuksista ja kannustetaan kestäviin, kiertotalouden mukaisiin valintoihin.
• Tuetaan lasten ja nuorten ympäristötunnekäsittelyä taidekasvatuksen keinoin. Mahdollistetaan nuorten aktiivinen toimijuus ympäristöhaasteiden ratkaisijoina.
• Ajantasaistetaan taide- ja kulttuurikasvatuksen käytänteitä ekologisiksi.
• Otetaan käyttöön läpileikkaavia yhteistyömalleja ja yhdistetään eri teemoja, kuten taide ja liikkuminen.

Vastuutahot kunnassa: kulttuuri- ja sivistyspalvelut, opetustoimi.
Seurantamittarit: selvitys taide- ja kulttuurikasvatussuunnitelmien ekologisen kestävyyden tavoitteista ja toimenpiteistä, kestävyysnäkökulmia sisältävien sisältöjen osuus kunnan taide- ja kulttuurikasvatuksen menetelmissä.

5. Huomioidaan kestävyysnäkökulmat kulttuuriperinnön ylläpitämisessä

• Valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiasta tunnistaa kestävän kehityksen teemat läpileikkaavasti, ja ne on sisällytetty strategian tavoitteisiin.
• Edistetään kestävää elämäntapaa yhteistyössä kulttuuriperintöalan toimijoiden kanssa hyödyntämällä tutkimustietoa omassa toiminnassa sekä välittämällä kulttuuriperintötietoa ja -taitoja.
• Rakennuskannan osalta huomioidaan kestävät rakennustavat ja materiaalit sekä kiertotalous korjausrakentamisessa ja ennallistamisessa.
• Kartoitetaan keinoja tilojen käyttöasteen nostamiseksi.
• Etsitään paikallisia ratkaisuja rakennuskannan iän pidentämiseksi niin kaavoituksen kuin kunnostusrahoituksen avulla, tarvittaessa kaupungin järjestyssääntöjä täydentämällä.
• Varmistetaan kestävämmät energiankäyttöratkaisut kulttuuriperintökohteissa rakenteita kunnioittaen.
• Vaalitaan luonnonperintökohteita kestävillä toimintatavoilla ja vahvistetaan perinnebiotooppien ja muiden kulttuurimaisemien hoitoa. Nostetaan esille niiden merkitys hyvinvoinnin edistäjinä.
• Vahvistetaan arkeologisen kulttuuriperinnön suojelua kehittämällä kohteiden kestävää hoitoa ja ilmastonkestävyyttä sekä varmistetaan arkeologisen kulttuuriperinnön säilyminen tuleville sukupolville tallentamalla ja dokumentoimalla.

Vastuutahot kunnassa: kulttuuripalvelut, tila- ja kiinteistöpalvelut sekä alueelliset vastuumuseot.
Seurantamittari: tilojen energiatehokkuus ja käyttöaste, perinnebiotooppien ja kulttuurimaisemien määrä ja pinta-ala.

6. Tuetaan ekologista kestävyyttä edistettäessä kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa

• Tunnistetaan ja viestitään elämäntavoista ja toimintatavoista, jotka lisäävät ekologista kestävyyttä ja hyvinvointia yhteisöissä sekä asukkaiden arjessa, esimerkiksi tuomalla ympäristötaidetta osaksi yhdyskuntarakennetta ja kannustamalla liikkumaan luonnossa.
• Kunnat voivat harkita alueidensa osoittamista luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi luovan alan toimijoille, mahdollistaen esimerkiksi monimuotoisten luontotyyppien tai niittyjen perustamisen.

Vastuutahot kunnassa: kulttuuripalvelut, ympäristötoimi, elinkeinopalvelut.
Seurantamittarit: kunnan tai maakunnan vetovoima, luonnon monimuotoisuuden vahvistuminen.

Vastuutahot kunnassa: kulttuuripalvelut, viestintä.
Seurantamittari: kumppanuuksien ja liikkuvuusavustusten kestävyyskriteerit on asetettu, päästövähennykset.

Vastuutahot kunnassa: kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut, ympäristötoimi, viestintä.
Seurantamittarit: ovatko ohjeet ekologisesti kestävän tapahtuman järjestämiseen saatavilla, tilaisuuksien ja tapahtumien kestävyyskriteerit on asetettu, tapahtuman hiilijalanjälki.

10. Varmistetaan resurssit ja panostetaan henkilökunnan kestävyysosaamiseen

• Järjestetään kulttuuripalveluiden työntekijöille kestävyyskoulutusta ja nimetään vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu tavoitteellinen ja yhteistoimintaan kannustava kestävyystyö.
• Kehitetään kuntien välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä maakunnan liiton ja kulttuurikentän kanssa, jotta voidaan sopia mahdollisista koordinointitehtävistä kestävyystyön edistämiseksi laajalla yhteistyöllä.
• Laajennetaan ja kehitetään kunnan resurssien mukaan kirjastojen toimintaa käyttöesineiden jakamisalustoina ja lainaamoina.
• Viestitään työn tavoitteista, vaiheista ja saavutuksista, myös pienistä.
• Budjetoidaan siirtymävaiheen rahoitusta koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen.
• Huomioidaan erilaisten hankkeiden, ohjelmien ja kulttuuristen toimien suunnittelussa Kuntaliiton julkaisemaan SDG-analyysiprosessin työkirjan käytännöt.

Maakunnan liittojen toimenpiteitä yhteistyössä kuntien ja kulttuurialan toimijoiden kanssa

• Asetetaan luovien alojen kestävyyden edistäminen tavoitteeksi maakunnallisiin kehittämisasiakirjoihin, kuten maakuntaohjelmaan, kestävyystiekarttaan tai kulttuuristrategiaan.
• Rakennetaan kuntien, kuntien kulttuuripalveluiden ja luovien alojen toimijoiden kanssa yhteisiä tavoitteita ja pelisääntöjä kestävyyden edistämiseksi.
• Kytketään kulttuurialan kestävyyskriteerit jaettavaan rahoitukseen.
• Tuetaan kulttuuritoimijoiden omaehtoista kestävyysmurrosta kehittämällä ja yhtenäistämällä alustoja, toimintamalleja ja osaamisen kehittämisen keinoja, kuten koulutuksia, materiaaleja ja verkostoja.
• Viestitään kulttuuritoimijoiden kestävyysmurroksen tavoitteista ja toimista sekä kootaan yhteen parhaita käytäntöjä.