• Etusivu /
• Alakohtainen kestävyystyö /

Tapahtuma-ala ja festivaalit

Tapahtuma-ala on ottanut suuria harppauksia toimintansa kestävöittämisessä. Odotetut Joutsenmerkki-kriteerit ja luonnonvarojen kulutuksen laskentatyökalu vauhdittavat siirtymää. Tapahtuma-alan kestävyystyön pioneerit näyttävät esimerkkiä yhteiskunnan kestävyysmurroksessa.

Tapio Haaja

Tapahtuma-alan merkitys yhteiskunnassa on vahvistunut voimakkaasti kuluvan vuosikymmenen aikana, myös taloudellisesta näkökulmasta. Toimialatutkimuksen mukaan tapahtuma-ala kasvoi 28 prosenttia vuosina 2018–2023, huolimatta pandemiasta, Ukrainan-sodasta ja taloustilanteen tuomasta yleisestä epävarmuudesta. Vuonna 2025 tapahtuma-alan liikevaihto ylittänee jo kolme miljardia euroa.

Ala työllistää päätoimisesti noin 20 000 ja määräaikaisesti 120 000–175 000 ihmistä. Yksinomaan tapahtuma-alalla toimivia yrityksiä on noin 3 500, minkä lisäksi yhteistyökumppaneihin kuuluu esimerkiksi järjestyksenvalvontaa ja ateriapalveluita tarjoavia yrityksiä. Tapahtumien järjestäminen on työvoimaintensiivistä, verkostomaisiin palveluihin keskittyvää yritystoimintaa, jonka suurimmat kestävyyshaasteet liittyvät ihmisten liikkumiseen sekä tapahtumapaikkojen infrastruktuuriin.

Yleisön liikkuminen on merkittävin tapahtumiin liittyvä ilmastopäästöjen lähde. Yleisön saapuminen tapahtumaan ja sieltä lähteminen autoilla tai julkisilla liikennevälineillä aiheuttavat 40–80 prosenttia kulttuuritapahtumien ja jopa 90 prosenttia urheilutapahtumien ilmastopäästöistä. Muut, selkeästi pienemmät, ympäristövaikutukset syntyvät yleensä tapahtumapaikan energiankäytöstä, artistien ja henkilökunnan lentomatkoista, tapahtuman toteuttamiseen vaadittavasta logistiikasta sekä ruoka- ja juomatarjonnasta. Tapahtuman ilmastopäästöjä on mahdollista vähentää merkittävästi vaikuttamalla yleisön liikkumiseen sekä käyttämällä tuotannossa uusiutuvaa energiaa.

Tapahtumien ympäristövaikutukset eivät rajoitu vain ilmastopäästöihin. Neitseellisten luonnonvarojen käyttö aiheuttaa merkittäviä luontovaikutuksia, joiden huomioiminen esimerkiksi hankintoja tehtäessä on tärkeää. Tapahtumien kulttuurista muutosvoimaa ei myöskään pidä unohtaa. Kävijöiden osallistaminen ja kannustaminen kestävämpiin valintoihin edistää yhteiskunnallista kestävyysmurrosta. Tapahtumat tarjoavat kävijöille keinoja tavoitella ekologista kestävyyttä sekä mahdollistavat kokeiluja arjen ulkopuolella.

Joutsenmerkki ja luontojalanjälkilaskuri tekevät tuloaan

Osa tapahtuma-alan toimijoista on tehnyt jo pitkään aktiivista kestävyystyötä pienentääkseen toimintansa ympäristövaikutuksia. Työ on keskittynyt ilmastopäästöjen laskentaan, päästövähennyksiin ja niiden seurantaan, mutta nyt huomio on kiinnittynyt myös toiminnan materiaali- ja luontojalanjälkiin. Tällä vuosikymmenellä tapahtuma-alalla on toteutettu laajoja, koko toimialaa palvelevia kestävyyshankkeita niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin.

Euroopan festivaalien kattojärjestö Yourope julkaisi keväällä 2023 kattavan tiekartan kestävämpiin kulttuuritapahtumiin. Tiekartan yhteydessä julkaistiin myös avoin oppimisportaali ja työkalupakki, joiden avulla festivaalitoimijat voivat parantaa toimintansa kestävyyttä.

Kotimaassa elävän musiikin KEMUT-kestävyysverkoston hankkeet ovat tuoneet tietoa ja työkaluja tapahtumatoiminnan kestävöittämiseen. Elävän musiikin ilmastotiekartassa (2023) on määritelty toimialan yhteiset ilmastotavoitteet, keskeisiä keinoja niiden saavuttamiseksi sekä toimijoiden roolit. Tiekartan pääteemoina ovat alan merkittävimmät päästölähteet eli liikenne, energia ja hankinnat sekä kulttuurimuutos, joille kaikille on asetettu tavoitteet vuosille 2030 ja 2035. 

Digitaalinen Elma.live-alusta tarjoaa elävän musiikin ja esittävien taiteiden toimijoille oppimateriaaleja, vastuullisuusohjelmatyökalun, hiililaskurin sekä yhteisötoiminnon tiedonjakamista varten. Elma on maksuton Suomessa toimiville ammattilaisille, mutta osa sisällöistä vaatii rekisteröitymisen.

Joutsenmerkki on Pohjoismaiden tunnetuin ympäristömerkki, jonka ansaitakseen tuotteen tai palvelun on täytettävä tiukat kriteerit, jotka kiristyvät viiden vuoden välein. Tapahtuma-ala on saamassa ensimmäiset, pitkään odotetut Joutsenmerkki-kriteerinsä kesällä 2025. Kriteerit kattavat esimerkiksi energian- ja vedenkulutuksen, ruokapalvelut, kuljetukset, jätehuollon sekä sosiaalisen kestävyyden.

Joutsenmerkki on kehittänyt kriteerejä useamman vuoden tiiviissä yhteistyössä alan pohjoismaisten toimijoiden kanssa sekä aihetta koskevaan tutkimukseen syventyen. Yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa Warner Music ja Olympiastadion: kriteerejä testattiin PMMP:n stadionkonserteissa elokuussa 2024.

Alustavat kriteerit on julkaistu tammikuussa 2025 ja tapahtuma-alan toimijoilla oli mahdollisuus kommentoida niitä. Viimeistellyt kriteerit tulevat julki kesäkuussa 2025, minkä jälkeen toimijat voivat hakea tapahtumilleen Joutsenmerkkiä.

Tapahtumatoimijat ovat saamassa käyttöönsä myös alalle räätälöidyn luonnonvarojen kulutuksen budjetointi- ja laskentatyökalun, jonka avulla voi suunnitella, seurata ja vähentää ympäristökuormitusta kokonaisvaltaisesti. Työkalu on tulosta Flow Festivalin, kestävyyden asiantuntijayritys D-Matin ja ohjelmistoyhtiö Tietoevryn toteuttamasta tutkimushankkeesta.

Flow Festival ja D-Mat käynnistivät vuonna 2021 EU-rahoitteisen Flow Impacts -tutkimushankkeen. Tavoitteena oli selvittää tarkasti suuren festivaalin laajennettu hiilijalanjälki, mukaan lukien scope 3 -tason päästöt, sekä ensimmäistä kertaa myös festivaalin materiaalijalanjälki.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa laskettiin vuoden 2022 Flow Festivalin hiili- ja materiaalijalanjäljet, mikä antoi uutta tietoa festivaalien kokonaisvaltaisista ympäristövaikutuksista ja mahdollisti toimenpiteet niiden vähentämiseksi. Kertyneen tiedon pohjalta D-mat kehitti tapahtumien hiili- ja materiaalijalanjäljen laskenta- ja budjetointityökalun. Flow Impacts -tutkimusraportti tuli julki maaliskuussa 2023.

Tutkimushankkeen toisessa vaiheessa Flow Festival ja Tietoevry ovat jatkaneet luonnonvarojen käytön ja ekologisen jalanjäljen laskenta- ja budjetointityökalun kehittämistä. Flow on käyttänyt työkalua viime vuosina festivaalien jalanjälkilaskennoissa, ja vuonna 2024 se oli testikäytössä muutamalla muullakin toimijalla, kuten Ruisrockilla. Kun työkalu on viimeistelty, se on määrä julkaista tapahtuma-alan käyttöön.

Tapahtuma-alan toimijoiden lisäksi monet kunnat pyrkivät edistämään alueensa tapahtumien kestävyyttä. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on kehittänyt tapahtumille hiilijalanjälkilaskurin sekä ohjeistuksen tavoitetelleessaan asemaa maailman kestävimpänä matkailukohteena. Tavoite täyttyi lokakuussa 2024, kun Helsinki nousi kärkisijalle kansainvälisessä matkailukohteiden kestävyyttä mittaavassa Global Destination Sustainability -indeksissä.

Tavoitteet, resurssit ja toimenpiteet vievät eteenpäin

Ilmasto- ja ympäristönäkökulmat on nivottava osaksi kaikkia tapahtuman järjestämiseen liittyviä päätöksiä ja valintoja. Kestävyystavoitteiden on oltava kunnianhimoisia mutta realistisia. Vaihtoehtojen kartoittaminen ja niiden kestävyysarviointi kannattaa tehdä jo suunnitteluvaiheessa, jolloin on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa tapahtuman elinkaaren kokonaiskestävyyteen.

Ekologinen kestävyystyö tarvitsee konkreettisia tavoitteita, joita tulisi asettaa niin yksittäiselle tapahtumatuotannolle kuin toimijan koko toiminnalle pidemmällä aikavälillä. Käytännössä tämä tarkoittaa mittareiden luomista, tiedon seurantaa sekä niihin liittyvien tavoitteiden säännöllistä tarkastelua. Tavoitteet tulisi määritellä joko tapahtumaorganisaation strategiassa tai tapahtuman arvopohjaa tarkasteltaessa, ja niiden pitäisi läpileikata koko tuotanto. Selkeät, toisiaan tukevat tavoitteet helpottavat kestävyystyön tekemistä sekä toimien kohdistamista. Toimenpiteiden tärkein kriteeri on niiden vaikuttavuus.

Selkeitä tavoitteita edustavat esimerkiksi oman tai jaetun ekokoordinaattorin palkkaaminen, tapahtuman tai organisaation hiilijalanjäljen mittaaminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, ympäristöohjelman laatiminen, kierrätysasteen nostaminen, eläinperäisistä tuotteista luopuminen ja luonnon monimuotoisuutta edistävien toimien tukeminen. Tapahtuman ympäristövaikutusten ja tehtyjen toimenpiteiden seuranta, vaatimustason nostaminen ja kestävyystyön laajentaminen viitoittavat tietä eteenpäin.

Kestävyystyöhön on varattava aikaa ja resursseja, sillä etenkin alussa ilmasto- ja ympäristönäkökulmien huomiointi vaatii tuotannolta uuden opettelemista, monimutkaisten kokonaisuuksien haltuunottoa, vaihtoehtojen etsimistä sekä uusien ajattelu- ja toimintamallien omaksumista. Kestävyystyössä on hyvä edetä määrätietoisesti, selvittää oman toimintansa suurimmat päästölähteet ja ympäristövaikutusten aiheuttajat sekä ryhtyä toimenpiteisiin, jotka vähentävät ympäristökuormaa mahdollisimman tehokkaasti.

Tapahtuma-alan toimijoilla on rajallisesti aikaa ja resursseja kestävyystyöhön, ja liian usein sitä tehdään oman muun työn ohessa. Ympäristöalan osaaminen kaipaisi myös vahvistamista, kuten myös ymmärrys oman toimialan aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Tapahtuma-alalle tyypilliset lyhyet projektit sekä vapaaehtoistyö tuovat omat haasteensa kestävyysosaamisen kertymiselle.

Tapahtumatoimijoita pitäisi kannustaa ja tukea osoittamaan kestävyystyölle riittävät resurssit. Toimijoiden kuuluu huolehtia työntekijöidensä ympäristö- ja kestävyysosaamisen perusteista sekä perehdyttää vapaaehtoiset keskeisiin kestävyysteemoihin. Uusia työntekijöitä rekrytoitaessa kestävyysosaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota – ja edellyttää niiltä osin, kun työtehtävä on sidoksissa toimijan kestävyystyöhön.

Koulutus, yhteistyö ja viestintä edistävät kulttuurimuutosta

Tapahtuma-alalle pitäisi luoda kestävyysosaamista tukevia rakenteita. Tarvetta olisi esimerkiksi koulutuksille, jotka on räätälöity vastaamaan alan kestävyyshaasteisiin. Toimialan kestävyysosaamista voisi täydennyskoulutuksilla, jotka pureutuvat käytännön esimerkkeihin, vaikuttavimpiin toimenpiteisiin sekä tutkittuun tietoon. Myös työntekijä- ja työnantajaliitot sekä alan edunvalvojat voisivat osallistua täydennyskoulutusten suunnitteluun ja toteutuksiin. Toimiala hyötyisi kentän ja oppilaitosten tiiviimmästä koulutusyhteistyöstä.

Alan koulutusohjelmien sekä täydennyskoulutusta tarjoavien tahojen olisi hyvä tehdä yhteistyötä ilmasto- ja ympäristöasioiden asiantuntijoiden, kuten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ympäristöjärjestöjen, kanssa parhaan tiedon saamiseksi. Kestävyysnäkökulma pitäisi nivoa tiiviisti tapahtuma-alan opintoihin.

Toimijoiden yhteistyö on keskeisessä roolissa tapahtuma-alan
ekologisessa kestävyysmurroksessa, sillä kenttä on monimuotoinen ja hajanainen. Tapahtumia on valtava määrä pienistä kokoontumisista massiivisiin kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Ilmasto- ja ympäristötyötä ohjaavaa tahoa ei ole vaan ala koostuu tuhansista toimijoista, mikä vaikeuttaa yhteisten standardien käyttöönottoa.

Tapahtuma-alan kestävyysmurrosta voisi vauhdittaa lisäämällä yhteistyötä, edellyttämällä toimialalta suurempaa vastuunkantoa sekä parantamalla kestävyysosaamista. Toimialalle voisi perustaa katto-organisaation kestäville tapahtumille tai kehittää olemassa olevasta organisaatiosta kestävyystyötä tukevan yhteistyökanavan. Kestävyyttä voi myös vaatia. Tapahtuma-alan kasvusopimukseen voisi sisällyttää selkeitä tavoitteita sekä keinoja, jotka parantaisivat alan ekologista vastuunkantoa.

Tapahtumien kautta saavutetaan suuria ihmisjoukkoja, mikä tekee niistä ihanteellisia foorumeita ekologisen kestävyyden edistämiselle. Tapahtumien tavoittavuus on merkittävä voimavara, jota kannattaisi käyttää ekososiaalisen sivistyksen, kulttuurimuutoksen ja kestävyysmurroksen edistämiseen nykyistä vahvemmin. Tutkimustiedon ja kestävien vaihtoehtojen esiin nostaminen ohjaavat kävijöitä ekologisempiin valintoihin. Tapahtumatoimijan on tärkeä jakaa tietoa esimerkiksi päästöistä myös esiintyjille ja taiteilijoille, jotta he ovat tietoisia oman toimintansa ympäristövaikutuksista ja voivat tehdä valistuneita valintoja.

Tapahtuma-alan edelläkävijät ja kulttuurin rahoittajatahot voisivat käynnistää keskustelut alan kestävämmästä tulevaisuudesta ja tapahtumien muutosvoimasta. Viestinnällä on tärkeä rooli muutosvoiman hyödyntämisessä, ja sitä selkeyttäisi alalle tehty ohjeistus kestävyyteen liittyvistä termeistä ja niiden asianmukaisesta käytöstä. Lisäksi tapahtuma-alan kestävyystyöstä voisi viestiä nykyistä laajemmin – yleisölle, toimialalle, yhteiskunnalle – ja jakaa osaamista myös toimialarajojen ulkopuolelle.

Kestävämmät hankinnat ja liikkuminen työpöydälle

Tapahtuma-alalla hankinnat aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kestävä tapahtuma hyödyntää mahdollisuuksien mukaan kiertotaloutta: lainaa, vuokraa, korjaa, käytä uudelleen. Neitseellisten luonnonvarojen käytön vähentäminen on keskeinen osa kestävyystyötä. Kestävyysnäkökulma pitää sisällyttää kaikkiin hankintaprosesseihin.

Nykyisin toimijat luovat omia pisteytysjärjestelmiään kilpailutuksia varten, koska ympäristövastuun huomioivaa yhtenäistä hankintajärjestelmää ei ole. Myös alihankkijoiden toiminnan ympäristövaikutuksista on usein vaikea saada luotettavaa tietoa. Tulevaisuudessa on tärkeää kehittää kestävien hankintojen järjestelmiä sekä luoda pisteytys- tai kilpailutusrakenteita, joiden avulla voi vertailla arvoketjun kumppaneiden toimia.

Arvoketjun läpinäkyvyys ja vastuullisen pisteytyskriteeristön luominen kannustaisi kestävämpiin käytäntöihin. Alihankkijoilta pitäisi edellyttää parempaa ympäristöraportointia. GHG-protokollan mukaiset vastuurajaukset tulisi myös ottaa laajemmin käyttöön ja edellyttää kultakin arvoketjun toimijalta oman osuutensa hoitamista kokonaisuudessaan. Näin etenkin Scope 3 -mittaaminen helpottuisi. Lisäksi hankintalainsäädännön vaikutukset kestävien valintojen tekemiseen pitäisi kartoittaa ja tarvittaessa edistää sääntelyn muuttamista kestävyyttä tukevaksi.

Tapahtumapaikan valinnalla on suuri vaikutus tapahtuman ekologisuuteen sekä tapahtumajärjestäjän vaikutusmahdollisuuksiin. Esimerkiksi uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön, riittävän jätehuollon tai kierrätysmahdollisuuksien puuttuminen ovat rakenteellisia esteitä, mikäli tapahtumapaikan omistaja tai sitä vuokraava taho ei ole halukas yhteistyöhön kestävyyskysymyksissä.

Tapahtumapaikat ja niitä hallinnoivat tahot pitäisi osallistaa kestävyystyöhön nykyistä paremmin. Kiinteistöjen omistajien kanssa voisi kartoittaa esimerkiksi kestäviä energiaratkaisuja. Tapahtumapaikkoja pitäisi myös pyytää jakamaan kattavammin energiankulutukseen liittyviä tietoja. Tavoitteena on minimoida tapahtumatuotannon energiankulutus ja kattaa se uusiutuvalla energialla, mikä vähentää merkittävästi tapahtuman ympäristövaikutuksia.

Yleisötapahtumissa yleisön liikkuminen on lähes poikkeuksetta suurin yksittäinen päästölähde. Tapahtumien järjestäjät tarvitsevat lisää tietoa kävijöiden matkustustottumuksista, myös joukkoliikenteen käytöstä, arvioidakseen kestäviä vaihtoehtoja. Tapahtumaan osallistuvien kulkemistavoista olisi hyvä kerätä tietoa esimerkiksi lipunoston yhteydessä.

Kun tapahtuman suunnittelu alkaa, pitäisi alkaa suunnitella myös liikkumista ja logistiikkaa kestävyysnäkökulmasta. Tapahtumapaikan valinta vaikuttaa merkittävästi liikkumisen päästöihin: kestävyysnäkökulmasta hyvä sijainti on usein hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Lisäksi toimija voi edistää kävellen tai pyörällä liikkumista sujuvin järjestelyin, kuten tarjoamalla pyöräparkkeja ja sijoittamalla sisäänkäyntejä niiden tuntumaan.

Yleisöä voidaan ohjata kestäviin valintoihin erilaisilla kannustimilla, esimerkiksi tarjoamalla tapahtumalipun ostaneille edullista tai ilmaista joukkoliikennelippua. Suurtapahtumat ovat otollisia lippukokeiluille ja niiden päästövaikutusten selvittämiselle. Yksi keino liikkumisesta aiheutuvien päästöjen vähentämiseen voi olla yhteiskuljetusten järjestäminen esimerkiksi juna-asemalta tapahtumapaikalle.

Viestinnällä on merkittävä rooli yleisön liikkumisen päästöjen vähentämisessä. Tapahtumatoimijan pitää viestiä yleisölle voimakkaasti vähäpäästöisistä vaihtoehdoista ja tarjota tietoa esimerkiksi aikatauluista, yhteyksistä ja hinnoista.