• Etusivu /
• Alakohtainen kestävyystyö /

Musiikki

Musiikkialan vihreällä siirtymällä on kokoaan suurempi merkitys, sillä musiikki puhuttelee lukemattomia ihmisiä ja saa ihmiset liikkumaan. Musiikkialalla on mahdollisuus toimia vahvana mielipidevaikuttajana ja vauhdittaa koko yhteiskuntaa kestävämpään tulevaisuuteen.

Krista Kuu

Musiikkiala toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa useiden muiden luovien alojen, kuten tapahtuma-alan, esittävien taiteiden, av- ja muotialan kanssa, joten musiikkialan ilmasto- ja ympäristötyö vaikuttaa osaltaan myös muiden alojen kestävyysmurrokseen. Musiikin toimijat voivat omilla käytännön toimintamalleillaan, ratkaisuillaan ja valinnoillaan näyttää, miltä planetaariset rajat huomioiva hyvä elämä näyttää tässä hetkessä sekä hahmotella esimerkiksi erilaisten sisältöjen kautta positiivisia tulevaisuuksia.

Suomen musiikkialan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ei toistaiseksi ole kokonaisarviota, mutta elävän musiikin ilmastovaikutuksia on selvitetty kaksivuotisessa hankkeessa. Vuonna 2023 julkaistun selvityksen mukaan Suomen elävän musiikin alalla ilmastopäästöjä aiheutuu eniten liikkumisesta, hankinnoista sekä tilojen energiankulutuksesta. Matkustus ja logistiikka ovat elimellinen osa elävää musiikkia mutta samalla myös suuri päästölähde.

Liikkumisen päästöihin vaikuttavat alan omien toimien lisäksi Suomen maantieteellinen sijainti, pitkät välimatkat maan sisällä, joukkoliikenneyhteydet sekä esimerkiksi pyöräparkkien saatavuus. Kiertueisiin liittyvät kestävyyshaasteet koskevat kaikkia musiikin genrejä ja konkretisoituvat paitsi matkustamisessa myös majoituksessa. Maantieteen lisäksi haasteita kestävämmälle kiertämiselle aiheuttavat muun muassa taloudelliset seikat, aikataulut sekä esimerkiksi isojen soitinten ja laitteistojen kuljettaminen. Kestämätöntä kiertuetoimintaa ovat osaltaan ylläpitäneet myös alan vakiintuneet toimintamallit, kuten kansainvälisten artistien sopimukset, joissa saatetaan kieltää artistin esiintyminen muualla Suomessa samalla vierailulla.

Suomessa tapahtumapaikkojen ja tapahtumien energiankulutuksesta valtaosa kohdistuu lämmitykseen, esitystekniikkaan ja vedenkulutukseen. Näiden päästöjen suuruusluokkaan vaikuttavat eniten lämmityksen ja sähkön energianlähde, mutta myös esimerkiksi rakennusten energiatehokkuudella ja hukkatilalla on vaikutusta.

Ilmastopäästöjen lisäksi musiikkialalla on myös muita ympäristövaikutuksia. Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat muun muassa hankintoihin liittyvä luonnonvarojen hyödyntäminen sekä maankäyttö. On tärkeä muistaa, että kotimaan rajojen sisäpuolella tapahtuvan ympäristökuormituksen lisäksi on huomioitava toiminnan vaikutukset myös Suomen rajojen ulkopuolella, globaalissa arvoketjussa.

Kohti kestävämpää musiikkialaa

Jokainen musiikin toimija voi omilla teoillaan vähentää alan ilmasto- ja ympäristökuormitusta. Työssä ovat apuna esimerkiksi elävän musiikin kentän laajapohjaisissa yhteistyöhankkeissa laaditut, helppokäyttöiset digitaaliset työkalut ja oppaat: Elävän musiikin ilmastotiekartta sekä Elma.liven CO2-laskuri ja vastuullisuusohjelmatyökalu. Ne on räätälöity erityisesti alan tarpeisiin, ja soveltuvat pienemmillekin toimijoille.

Oman toiminnan hiilijalanjäljen arvioiminen auttaa ymmärtämään, mistä toiminnan ilmastopäästöt muodostuvat. Tiedon pohjalta voidaan tehdä suunnitelma päästöjen vähentämiseksi, toteuttaa toimenpiteitä ja seurata päästöjen kehitystä. Elma.liven elävän musiikin tarpeisiin räätälöity CO2-laskuri on kätevä työkalu oman toiminnan hiilijalanjäljen arviointiin, seuraamiseen ja raportointiin. Elman laskurilla toteutettavaan laskelmaan kootaan kulutustietoja neljästä päästökategoriasta: energia ja tilat, logistiikka, jätteet ja hankinnat.

Hiilijalanjälki muodostaa vain yhden, vaikkakin merkittävän, osa-alueen toiminnan vaikutuksista ympäristöön. On tärkeää hahmottaa myös muut oman toiminnan ympäristövaikutukset. Suomessa luontojalanjäljen yleistä laskentamenetelmää kehitetään parhaillaan pilottihankkeissa, ja musiikin toimijoista Flow Festival on yhdessä D-matin kanssa kehittänyt hiili- ja materiaalijalanjälkityökalun tapahtuma-alan tarpeisiin. Elma.liven oppitunnit ja vastuullisuusohjelmatyökalu tarjoavat tietoa ja käytännön toimenpide-ehdotuksia sekä ilmastotoimiin että luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Elävän musiikin alalla liikkumisen päästöjä voidaan vähentää siirtymällä vähäpäästöisiin ajoneuvoihin, tehostamalla logistiikkaa, välttämällä pistokeikkoja ja suosimalla julkista liikennettä aina kun mahdollista. Lisäksi on tärkeää kannustaa yleisöä vähäpäästöiseen matkustamiseen ja pyrkiä kehittämään julkista liikennettä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Energiankulutuksen päästöjä voidaan pienentää seuraamalla, tehostamalla ja suunnittelemalla oman toiminnan energiankulutusta sekä siirtymällä uusiutuvan energian käyttöön. Ilmasto- ja ympäristökuormitusta saa vähennettyä myös pienentämällä ruokahävikin ja muun jätteen määrää, lajittelemalla, vuokraamalla, kierrättämällä, korjaamalla ja lainaamalla. Huomiota on kiinnitettävä myös hankintojen sekä tuotannon vastuullisuuteen ja elinkaareen.

Tunnetut artistit voivat toimia esikuvina ja roolimalleina yleisölle myös kestävyysasioissa ja edistää omalla toiminnallaan kestäviä toimintamalleja alan sisällä. Musiikin esittäjille yksi tapa edistää ilmasto- ja ympäristötoimia on vihreä rider. Sen kautta voi tuoda esille tutussa formaatissa ympäristötavoitteita ja saada aikaan pysyvämpiä, omaa toimintaa laajempia muutoksia. Muusikot, säveltäjät ja musiikintekijät voivat viestiä arvoistaan ja valinnoistaan myös taiteellisilla sisällöillään ja julkituloissaan.

Myös levy-yhtiöillä, keikkajärjestäjillä ja tapahtumapaikoilla on oma tärkeä roolinsa musiikin kestävyysmurroksessa. Mitä tunnetumpi ja maineikkaampi toimija tai brändi on kyseessä, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on luoda ja levittää uudenlaisia toimintamalleja, paitsi omilla toimenpiteillään, esimerkiksi sisällyttämällä ympäristötoimia sopimuspohjiinsa ja viestimällä toimenpiteistä yleisöille ja sidosryhmilleen. Keikkajärjestäjät ja lipputoimistot voivat edistää ympäristöasioita yhteisvoimin esimerkiksi tarjoamalla ympäristölippuja tai tapahtumaviestinnän keinoin.

Yleisön valinnoilla on oma vaikutuksensa musiikin ilmasto- ja ympäristökuormitukseen, ja siksi onkin tärkeää kutsua ja kannustaa yleisöä ilmasto- ja luontotekoihin yhdessä musiikin toimijoiden kanssa. Viimeisimmän Ilmasto- ja luontobarometrin (2025) mukaan suomalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksista on lisääntynyt ja enemmistö kannattaa ilmastotoimia hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Yleisön osallistamisessa kestävyystyöhön keskeistä on läpinäkyvä, selkeä, oikea-aikainen sekä mahdollisimman monissa kanavissa ja monilla kielillä tapahtuva viestintä.

Ilmasto- ja ympäristötyö musiikkialalla

Monet yksittäiset toimijat musiikkialalla ovat tehneet ilmasto- ja ympäristötyötä jo vuosien ajan. Musiikkialan yhteinen laajempi ympäristö- ja kestävyystyö käynnistyi 2020-luvun alussa, jolloin ryhdyttiin toteuttamaan keskustelutilaisuuksia, työpajoja ja projekteja, kuten Kestävät tuotantomallit -hanke ja Muusikkojen liiton Vastuullinen musiikkiala -hanke. Vuonna 2020 perustettu Kestävämmän musiikkialan työkalupakki eli KEMUT-verkosto edistää alan ilmasto- ja kestävyystoimia sekä laatii konkreettisia työkaluja toimialalle. Vuonna 2025 jäseninä on 20 musiikin alaa laajasti edustavaa järjestöä ja toimijaa. Verkoston tavoitteena on edesauttaa kestävää kehitystä musiikin alalla tiedonvaihdon, yhteisen ideoinnin, viestinnän ja vaikuttamisen kautta.

Lukuisat musiikkialan järjestöt ovat aktiivisesti mukana alan yhteisessä kestävyystyössä. Omassa toiminnassaan järjestöt voivat jakaa tietoa, taitoja ja hyviä käytäntöjä, rakentaa ja koordinoida yhteistyötä kestävien toimintatapojen jalkauttamiseksi, verkottaa alaa muihin ilmastoviisauden edistäjiin yhteiskunnassa sekä näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan.

Toimialalla tietoisuus sekä osaaminen ilmasto- ja ympäristöasioissa ovat vahvistuneet viime vuosina. Tietoa ja työkaluja on jo saatavilla, mutta suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista hidastaa monella taholla (yhä syvenevä) pula resursseista. Mikäli perustoiminta on uhattuna, kestävyystoimet näyttävät usein olevan se, mistä ensimmäisenä tingitään. Kokonaisvaltaisen kestävyysmurroksen toteutuminen edellyttää myös mahdollistajia ja jatkuvuutta – ilman rahoittajien, viranomaisten ja kuntien panostusta monet musiikkialan kestävyystoimet saattavat jäädä toteutumatta tai ainakin puolitiehen.

Elävän musiikin hankkeet edelläkävijöinä

Kestävyysyhteistyö sai alkunsa vuonna 2020, kun kuusi elävän musiikin kattojärjestöä perusti KEMUT -verkoston. Perustajajäseniä ovat Finland Festivals ry, LiveFin ry, Music Finland ry, Suomen Muusikkojen liitto ry, Suomen Jazzliitto ry sekä Suomen Sinfoniaorkesterit ry. Verkoston alulle saattamat, Jazzliiton hallinnoimat elävän musiikin ekologista kestävyysmurrosta edistävät laajat hankkeet toteutuivat vuosina 2022–2024. Hankkeiden tuloksina syntyneet työkalut – Elma.live, Elävän musiikin ilmastoselvitys sekä Elävän musiikin ilmastotiekartta – tukevat musiikin alan toimijoita kestävyystyössä.

Digitaalinen alusta Elma.live tarjoaa elävän musiikin ja muiden esittävien taiteiden toimijoille tietoa ja tukea sekä helppokäyttöisiä työkaluja kestävän kehityksen edistämiseen. Elman ytimessä ovat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta, ja se sisältää oppimateriaaleja, vastuullisuusohjelmatyökalun, CO2-laskurin sekä yhteisötoiminnon tiedonjakamista varten. Elman sisältö on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Suomessa toimivat ammattilaiset voivat käyttää Elmaa maksutta, mutta osa sisällöistä vaatii rekisteröitymisen. Elma.liven toteuttamiseen on saatu rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä, Musiikin edistämissäätiöltä, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiöltä sekä KEMUT-verkoston perustajilta ja muilta alan toimijoilta.

Elävän musiikin ilmastotiekartassa on määritelty toimialalle yhteiset ilmastotavoitteet, ilmastotyön teemat sekä toimijoiden roolit ja keskeisimmät vaikutusmahdollisuudet ilmastotyössä. Elävän musiikin tiekartta julkaistiin 2023. Sen suunnitteluun osallistui musiikin ja ympäristöalan asiantuntijoita, ja sen toteutti Positive Impact Finland. Maaliskuussa 2025 tiekartan tavoitteisiin on sitoutunut noin 100 toimijaa. Sitoumuksen voi allekirjoittaa osoitteessa viileamusiikki.fi. Tiekartta on osa Suomen Jazzliiton laajempaa Jazzliiton hiilineutraali kiertuemalli -hankekokonaisuutta.

Tiekartan pääteemoina ovat alan merkittävät päästölähteet eli liikenne, energia ja hankinnat sekä kulttuurimuutos, joille on asetettu tavoitteet vuosille 2030 ja 2035. Liikkumisen osalta lyhyen aikavälin painopiste on logistiikan tehostamisessa ja täysillä kuormilla ajamisessa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on siirtyä kokonaan vähäpäästöisiin ajoneuvoihin sekä kehittää yhteistyötä, jonka avulla saadaan minimoitua artistien pistokeikat ja parannettua yleisön mahdollisuuksia saapua tapahtumiin vähäpäästöisesti.

Vuoden 2030 energiatavoitteisiin kuuluvat tapahtumapaikkojen ja festivaalien energiatehokkuussuunnitelmien tekeminen ja uusiutuvan energian suosiminen. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on siirtyä täysin uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön ja lämpöön sekä jossain määrin myös omavaraiseen energiatuotantoon.

Hankintoja ja kulutusta koskevat lyhyen aikavälin tavoitteita ovat materiaalien ja tapahtumatuotannon kierron tehostaminen, kasvipohjaisiin tarjoiluihin siirtyminen sekä vastuullisen kuluttamisen periaatteiden omaksuminen. Vuoden 2035 tavoitteena on kiertotalouden valtavirtaistuminen ja kertakäyttökulttuurin loppuminen sekä vastuullisen vaihtoehdon tarjoaminen aineelliselle kuluttamiselle.

Kulttuurimuutoksen tavoitteena on lyhyellä aikavälillä sitouttaa alan toimijoita yhteiseen ilmastotoimintaan. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että musiikkiala toimii suunnannäyttäjänä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ja suuri yleisö valitsee ilmastoviisaita musiikkielämyksiä – ja ilmastoviisaudesta tulee uusi normaali.

Ilmastotiekarttaa pohjustava Elävän musiikin ilmastovaikutukset Suomessa -selvitys kartoitti vuoden 2022 kotimaisen elävän musiikin ilmastovaikutuksia. Selvitykseen saatiin aineistot yhteensä 32 toimijalta, joista suurin osa oli festivaaleja ja tapahtumia. Laskennan rajaus on tehty elävän musiikin toimialan arvoketjun mukaisesti, kansainvälisen GHG-protokollan periaatteita noudattaen. Selvityksen toteutti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa Positive Impact Finland. Hankkeen rahoittivat OKM, Musiikin edistämissäätiö ja hankekumppanit. Ennen alan yhteistä ilmastoselvitystä useat yksittäiset musiikkitoimijat, kuten esimerkiksi UMO Helsinki Jazz Orchestra ja Sinfonia Lahti, olivat jo laatineet oman hiilijalanjälkilaskelmansa.

Kampanjat, ohjelmat ja pilotit vauhdittavat kestävyysmurrosta

Alan yhteisten kestävyyshankkeiden ja -työkalujen lisäksi kestävyysmurrosta pyrkivät edistämään omilla toimillaan ja esimerkillään monet yksittäiset toimijat sekä toimijaryhmät. Ympäristöasioiden puolesta puhuvia sekä näitä teemoja tuotannossaan käsitteleviä muusikoita, säveltäjiä, musiikintekijöitä ja kokoonpanoja löytyy Suomesta kaikkien musiikkigenrejen parista. Tähän mennessä näkyvin artistivetoinen yhteisponnistus ilmastoasioiden hyväksi on ollut Musiikki julistaa hätätilan -kampanja.

Kampanjassa ryhmä muusikoita, säveltäjiä, musiikintekijöitä ja muita musiikkialan ammattilaisia sekä järjestöjä julistaa yhdessä ilmasto- ja ympäristöhätätilan ja vaatii hallitukselta välitöntä reagointia kaiken elämän suojelemiseksi maapallolla. Musiikki julistaa hätätilan on osa Iso-Britanniassa perustetun, kansainvälisen Music Declares Emergency -järjestön No Music On a Dead Planet -kampanjaa. Se lanseerattiin Suomessa vuonna 2024, ja vetoomuksen on meillä allekirjoittanut yli 250 toimijaa vuoden 2025 maaliskuuhun mennessä. 

Suomen orkesterit edistävät ympäristötyötä yhteistyössä pohjoismaisen orkesterikentän kanssa. Vuonna 2022 Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterit allekirjoittivat yhdessä muiden pohjoismaisten orkestereiden kanssa aiesopimuksen otsikolla A Future with Sustainable Culture, ja vuotta myöhemmin julkaistiin Nordic Green Orchestra Guide, joka tarjoaa orkestereille konkreettisia työkaluja kestävämpään toimintaan. Vuoden 2024 Nordic Green Orchestra Accelerator -ohjelma auttoi ammattiorkestereita ja -kokoonpanoja ottamaan oppaan ohjeistukset käyttöön. Suomesta ohjelmaan osallistuivat Helsingin kaupunginorkesteri ja Tampere Filharmonia.

Viime vuosina musiikkitapahtumien esiintymistekniikat ja tuotantobudjetit ovat yleisesti olleet kasvussa. Tapahtumista löytyy entistä useampia ja isompia lavoja, minkä lisäksi yhä useammat artistit järjestävät konsertteja stadionilla tai muilla suurilla areenoilla. Kehitykselle on kuitenkin nähtävissä myös vastaliike: kestävyyden edelläkävijät pyrkivät pienentämään ympäristökuormitustaan esimerkiksi vähentämällä maankäyttöä, pienentämällä käytetyn materiaalin ja kaluston määrää sekä tehostamalla tilankäyttöä. Suurimpiin tapahtumajärjestäjiin lukeutuvalla Live Nationilla on vuodesta 2019 asti ollut oma Green Nation -kestävyysohjelmansa, jota toteutetaan myös Suomen tuotannoissa. Suomessa ohjelman toimenpiteet ovat kohdentuneet ennen kaikkea energiaratkaisuihin, jätteiden vähentämiseen ja kiertotaloustoimiin. 

Myös Warner Music Live ja Joutsenmerkki ovat kehittäneet yhteistyössä tapahtumien ympäristövastuullisuutta. Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki julkaisee kesällä 2025 ensimmäiset kriteerit tapahtumille. Kriteerejä on testattu muun muassa PMMP:n Olympiastadionin konserteissa 2024. Yleisön matkustamisesta aiheutuvia päästöjä on pyritty pienentämään esimerkiksi vuosina 2022–2023 toteutetussa Warner Music Liven pilotissa, jossa areenakiertueiden konserttilippuun sisältyi Tampereen tai Helsingin seudun joukkoliikennelippu. 

Yksittäisen sävelteoksenkin ilmastokuormitusta on tutkittu. Säveltäjä Minna Leinosen teoksen …and we are rotating with it sävellystyön ja kantaesityksen hiilijalanjälki laskettiin vuonna 2023 osana Meidän Festivaalin Siirtymä-hanketta.