Muotoilu

Muotoilualan ympäristöllinen kestävyys on edennyt 2020-luvulla pitkin harppauksin. Kestävä suunnittelu ja kiertotalousperusteinen muotoilu ovat nousseet toimialajärjestöjen kestävyystoimien keskiöön. Perinteisesti muotoiluala on tunnettu valmistusintensiivisistä osa-alueistaan, kuten teollisesta muotoilusta, kaluste-, tekstiili- ja vaatesuunnittelusta, sisustusarkkitehtuurista, visuaalisen viestinnän suunnittelusta ja pakkaussuunnittelusta.

Viime vuosina näiden rinnalle ja ohitse ovat kirineet muotoilun aineettomat osa-alueet, kuten palvelumuotoilu, strateginen muotoilu ja digitaalinen muotoilu, joiden ekologinen jalan- ja kädenjälki poikkeavat perinteisistä osa-alueista. Fyysisten tuotteiden sijaan aineeton muotoilu tuottaa muun muassa digitaalisia palveluita, konsepteja, strategioita ja palvelukokonaisuuksia. Myös liiketoiminnan muotoilu ja organisaatiokulttuurin muotoilu ovat nousevia alueita. 

2020-luvun alussa Suomessa toimi lähes 14 000 muotoilualan yritystä. Alan kokonaisliikevaihto yltää 13,5 miljardiin euroon, mitä selittää pelialan sekä ohjelmistoja suunnittelevien ja valmistavien yritysten sisällyttäminen muotoilualaan. Muotoilualalla toimii yrityksiä, jotka hyödyntävät muotoilua tuotteiden ja palveluiden muotoilussa ja tuotannossa, muotoilupalveluita tarjoavia yrityksiä sekä itsenäisiä muotoilupalveluita tarjoavia freelancereita. Uutena muotoilualan toimijatyyppinä ovat lähinnä suuryrityksissä toimivat inhouse-muotoilijat ja -muotoilutiimit.

Muotoilulla on mahdollista vaikuttaa olennaisesti asiakasorganisaation ympäristölliseen kestävyyteen erityisesti silloin, kun muotoilua hyödynnetään strategisesti. Laadukas muotoilu kestää aikaa ja kulutusta, minkä lisäksi ekologisessa muotoilussa huomioidaan kestävien materiaalien kehitys ja käyttöönotto, kiertotalousperusteisuus sekä ympäristöllisesti kestävät tuotantomenetelmät ja logistiikka. Muotoilun keinoin voidaan vaikuttaa esimerkiksi tuotannossa sekä tuotteiden ja palveluiden kulutuksessa syntyviin päästöihin ja ympäristökuormitukseen sekä edistää kestävien innovaatioiden, tuotteiden ja palveluiden kaupallistamiskehitystä.

Vaikka muotoilun rooli ekologisen kestävyyden edistäjänä on muotoilualalle suuri mahdollisuus, se on alan toimijoille myös haaste, sillä kestävyysmurroksen edistäminen vaatii muotoilijoilta syvällistä uutta ymmärrystä ja osaamista.

Vastuullinen muotoilu strategiseksi lähtökohdaksi

Muotoilun vaikutus tuotteen ekologiseen kestävyyteen on suuri. Arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia tuotteen hiilijalanjäljestä ja ympäristövaikutuksista määräytyy suunnitteluprosessin aikana. Globaaleista hiilidioksidipäästöistä 70 prosenttia syntyy materiaalien hankinnasta ja prosessoinnista sekä tuotteiden valmistuksesta ja käytöstä, joten muotoiluvaiheessa tehdyt materiaalivalinnat ovat avainasemassa globaalin kestävyysmurroksen toteuttamisessa.

Kestävä suunnittelu edellyttää muotoilijalta sitoutumista ympäristönäkökohtiin, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, alan eettisiin käytäntöihin ja yhteisöjen tarpeisiin. Muotoilun toimialajärjestö Ornamon laatimien suunnittelijan ammattieettisten ohjeiden mukaan vastuullinen muotoilija muun muassa tunnistaa suunnitteluprosessin ympäristövaikutukset huomioimalla valmistusprosessien, energiankäytön, kierrätettävyyden ja uudelleenkäytön mahdollisuudet tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ajalta. Vastuullinen muotoilija myös pyrkii ohjaamaan tuotantoa ja kulutusta kestävävyyteen suunnittelemalla pitkäikäisiä tuotteita sekä aineellisten hyödykkeiden korvaamista aineettomilla.

Asiakasorganisaatioille vastuullisen muotoilun hyödyntäminen ei ole vain eettinen teko, vaan sen on todettu tuovan niille huomattavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä. Kestävä suunnittelu on strateginen työkalu liiketoiminnan kasvulle ja kilpailukyvylle erityisesti silloin, kun vastuullisuus on sisäistetty sekä yrityksen strategian että tuotesuunnittelun lähtökohdaksi. Tällä hetkellä kuitenkin vain harva – konsulttiyritys CapGeminin selvityksen mukaan 10 prosenttia – eurooppalaisista yrityksistä käyttää tuotteidensa kehittämisessä systeemiajattelua, joka on avainasemassa kestävien ratkaisujen luomisessa.

Kestävyysmurros muotoilualalla

Huolimatta siitä, että vastuullisen muotoilun hyödyt tiedostetaan entistä paremmin, muotoilua hyödyntävien yritysten lisäksi myös muotoilualalla on vajetta kestävän ja kiertotalousperusteisen muotoilun osaamisessa. Kiinnostus kestävään suunnitteluun on kuitenkin suurta: muotoilualalla etsitään ratkaisuja ja otetaan askeleita ekologisen kestävyysmurroksen mahdollistamiseksi. Vastuullisuuskysymykset ja huoli maailman tilasta ovat esillä erityisen vahvasti uuden muotoilijasukupolven keskuudessa.

Vallalla ollutta ihmiskeskeistä muotoilua on ryhdytty kyseenalaistamaan. Arvioiden mukaan luontokeskeinen tai planetaarinen muotoilu nousee tulevaisuudessa muotoilun uudeksi merkittäväksi osa-alueeksi. Nykykäytäntöjä ja -ohjeistuksia kunnianhimoisemmassa planetaarisessa muotoilussa maapallon ekosysteemit huomioidaan muotoiluprosessin tärkeinä sidosryhminä. Tällöin vastuullisuudella tarkoitetaan siirtymistä regeneratiiviseen ajattelutapaan ja suunnitteluun sekä maapallon ekosysteemien aktiiviseen parantamiseen ja uudistamiseen. Planetaarisen muotoilun keskiössä on ihmisen ja luonnon hyvinvointi, ei niinkään pyrkimys mahdollisimman suuriin taloudellisiin voittoihin.

Muotoilualan ympäristöllistä kestävyyttä ohjaavat yhä vahvemmin lainsäädäntö sekä EU:n ohjelmat ja asetukset, kuten Yhdistyneiden kansakuntien Agenda2030- ohjelma, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja EU:n ekosuunnitteluasetus. Nämä korostavat erityisesti kiertotalouden periaatteita, kuten muunneltavuutta ja korjattavuutta. Yrityksiltä odotetaan aiempaa vastuullisempaa toimintaa, mikä lisää painetta muotoilun käytäntöjen kehittämiseen sekä tarvetta uusille ohjeistuksille.

Ekosuunnitteluasetus astui voimaan kaikissa EU-maissa heinäkuussa 2024. Asetuksessa ekologisella suunnittelulla tarkoitetaan ympäristönäkökulman huomioimista jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Asetuksen tavoitteina on edistää tuotteiden mahdollisimman vähäistä ympäristövaikutusta elinkaarensa aikana ja mahdollistaa kestävien tuotteiden vapaa liikkuvuus EU-alueella. Jo aiemmin EU-alueella toimineiden valmistajien on pitänyt noudattaa ekosuunnittelusääntöjä energiaan liittyvien tuotteiden, kuten lämmityslaitteiden ja imurien, suunnittelussa. Uuden ekosuunnitteluasetuksen myötä ekologista suunnittelua vaaditaan lähes kaikilta EU-alueella myytäviltä tuotteilta.

Suomessa toimialajärjestöt Ornamo ja Design Forum Finland ovat julkaisseet muotoilijoille ja muotoilun tilaajille lukuisia muotoilun ekologiseen kestävyyteen liittyviä selvityksiä, raportteja, oppaita ja ohjeistuksia sekä järjestäneet koulutusta. Kestävyystyö on painottunut vastuullisen muotoilun toimintatapojen ymmärtämiseen ja kiertotalousperusteisen muotoilun osaamistason kasvattamiseen.

Design Forum Finland on nostanut kiertotalousperusteisen muotoilun toimintastrategiansa ytimeen 2020-luvun alkuvuosina. Järjestö on muun muassa toteuttanut kaikille avoimen, maksuttoman kiertotalousperusteisen muotoilun verkkokurssin sekä sarjan kiertotalousperusteisen muotoilun oppaita. Oppaiden avulla muotoilijat ja tilaajat voivat perehtyä kiertotalousperusteisen muotoilun perusteisiin sekä muun muassa kiertotalousperusteiseen tuotekehitykseen, liiketoiminnan muotoiluun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Design Forum Finland järjestää myös aihepiiriä käsitteleviä luentoja, tapahtumia ja koulutuksia.

Ornamo on julkaissut verkkosivullaan muotoilijan vastuullisuusosaamisen tietopankin, joka sisältää muun muassa muotoilijan ammattieettiset ohjeet sekä vastuullisuuden tietopankin ja sanaston. Ornamon jäsenten perustama Responsibility Circle -ryhmä kokoaa vapaamuotoisesti yhteen vastuullisuustyöstä kiinnostuneita jäseniä. Vuonna 2025 Ornamo julkaisi Responsibility Circlen toteuttaman vastuullisen muotoilun manifestin. Yli sadan muotoilijan allekirjoittama Responsible Design Manifesto kannustaa muotoilijoita vastuulliseen muotoiluun. Ornamon vastuullisuustyötä tukee myös vuonna 2024 aloittanut vastuullisuustyön Advisory Board.

Ekologinen kestävyysmurros vaatii muotoilijalta muun muassa elinkaaren ja arvoketjun ymmärrystä, kestävän kehityksen mukaista materiaali- ja valmistusosaamista, kokonaisuuksien ja kompleksisuuden ymmärtämistä sekä kiertotalouden ja kestävän kehityksen perusosaamista. Muotoilijan on myös kyettävä työskentelemään monialaisissa työryhmissä, osattava hyödyntää mittaamista ja dataa ja toimittava kehittyvien säädösten ja ohjeistusten mukaisesti. Näiden lisäksi vaaditaan brändi-, viestintä- ja liiketoimintataitoja sekä neuvottelutaitoja.

Kansainvälisestikin arvostettu suomalainen muotoilukoulutus on vastannut vahvasti kasvaneisiin osaamistarpeisiin. Muotoilualaa opiskelevat voivat erikoistua kestävään muotoiluun niin alemmissa kuin ylemmissäkin korkeakoulututkinnoissa. Esimerkeiksi käyvät Aalto-yliopiston ja LAB Muotoiluinstituutin kestävän muotoilun koulutusohjelmat. Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen Creative Sustainability -maisteriohjelma tarjoaa opiskelijoille poikkialaisen muotoilua, liiketoimintaa ja materiaalikehitystä tukevan työskentely-ympäristön. Laitoksen yhteydessä toimii myös NODUS-tutkimusryhmä, joka tutkii muun muassa muotoiluratkaisuja, liiketoimintamalleja ja hallinnollisia innovaatioita. Tutkimuksen keskiössä ovat systeemimuutoksen, kestävyystieteiden, muotoilun teorian, yhteissuunnittelun ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulmat.

LAB Muotoiluinstituutti tarjoaa opiskelijoilleen kestävän muotoilun alemman korkeakoulututkinnon sekä erikoistumisvaihtoehtoina maisteritutkinnot kiertotalousperusteisessa muotoilussa ja planeettakeskeisessä muotoilussa. Sustainable Design Business -perustutkinnon keskiössä on kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen, minkä lisäksi opintoihin kuuluu muun muassa tuotemuotoilua, muotoiluajattelua ja käyttöliittymämuotoilua. Circular Economy Solutions -maisterintutkinto valmistaa opiskelijoita vastaamaan kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen muutoksen kansainvälisiin haasteisiin. Opinnot sisältävät muun muassa kiertotalouden liiketoimintamalleja ja strategista muotoilua. Opinnoista valmistuneilla on valmiudet kehittää ja johtaa kiertotalouden toimenpiteitä erilaisissa organisaatioissa.

LAB Muotoiluinstituutin toinen kestävän muotoilun maisteriohjelma, Design for the Planet, painottaa luovaa muotoiluajattelua, empatiaa ja vuorovaikutusta maailman ekologisten ja sosiaalisten haasteiden ratkaisemisessa. Verkko-opetusohjelmassa opiskelijat perehtyvät muun muassa paikkasidonnaiseen muotoiluun ja näyttöön perustuviin muotoiluratkaisuihin. Tutkinnon tavoitteena on oppia soveltamaan muotoilu- ja systeemiajattelun kehystä sekä menetelmiä ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa.

Lähteet