• Etusivu /
• Alakohtainen kestävyystyö /

Kirjastot

Kirjastojen avoimet tilat, palvelut ja lainattavat aineistot edistävät ekologista kestävyyttä jakamistalouden hengessä. Kirjastoilla on merkittävä rooli myös ympäristötietoisuuden lisäämisessä, ja ne tekevät töitä kestävöittääkseen omaa toimintaansa.

Tapio Haaja

Suomen kirjastoverkko koostuu yleisistä eli kunnallisista kirjastoista, Helsingin yliopiston yhteydessä toimivasta Kansalliskirjastosta, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastoista, kouluissa ja oppilaitoksissa olevista oppilaitoskirjastoista sekä valtion ylläpitämistä kirjastoista, kuten Saavutettavuuskirjasto Celiasta ja Varastokirjastosta. Kirjastot toimivat paikallisesti sekä verkostomaisesti esimerkiksi kirjastokimpoissa eli ylikunnallisissa yleisten kirjastojen yhteistyöryhmissä. Kirjastoalan toimijoilla on myös lukuisia järjestöjä ja seuroja, kuten Suomen tieteellinen kirjastoseura.

Yleisten kirjastojen toiminta perustuu kirjastolakiin. Niiden tehtävänä on muun muassa tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, edistää lukemista ja kirjallisuutta sekä tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Myös Kansalliskirjaston toiminta perustuu lakiin, kuten esimerkiksi Yliopistolakiin. Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisuperinnön hallinnoimisesta, toimii kirjastojen valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena sekä edistää kansainvälistä kirjastoyhteistyötä.

Vuonna 2024 kirjastojen toiminta tavoitti lähes 1,6 miljoonaa suomalaista. Tilastojen mukaan yleisten kirjastojen toimipisteitä oli yhteensä 706 ja kirjastoautoja 118. Kirjastoissa vierailtiin yli 50 miljoonaa kertaa ja tehtiin yli 85 miljoonaa lainaa. Kirjastot järjestivät lähes 56 000 tapahtumaa ja noin 33 000 käyttäjäkoulutusta.

Suomalaiset ja kirjastot 2023 -tutkimuksessa kirjastokäynteihin liittyvät luvut on yhdistetty tietoon ihmisten tavoista ja tottumuksista käyttää kirjastoja. Tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista oli käynyt kirjastossa edeltävän eli vuoden 2022 aikana. Kuusi prosenttia vastaajista oli tehnyt niin vähintään kerran viikossa ja 24 prosenttia yhdestä kolmeen kertaa kuukaudessa. Lapsiperheellisistä kaksi kolmasosaa oli vieraillut kirjastossa lapsen tai lasten kanssa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät kirjastoa tärkeänä luotettavan tiedon ja digitaalisten aineistojen löytöpaikkana. Lisäksi kirjastojen rooli kulttuuritapahtumien tarjoajana on käyttäjille arvokas. Kantar Public toteutti haastattelututkimuksen Suomen kirjastoseuran toimeksiannosta.

Kirjastojen kestävyystyö on monen tekijän summa

Yleisten kirjastojen perustoiminta edistää ekologista kestävyyttä: kirjasto on kaikille avoin tila, joka tarjoaa erilaisia julkaisuja, välineitä ja palveluita jaettujen resurssien periaatteella. Kirjastoilta ja niiden henkilökunnalta löytyy myös tahtoa vaikuttaa ympäristön tilaan, kuten ilmastokriisiin ja luontokatoon, sekä keinoja jakaa ympäristökysymyksiin liittyvää tietoa.

Kirjastot ovat kuitenkin paljon muutakin kuin perustoimintansa. Kirjastoalan viimeaikaisissa hankkeissa on ravisteltu käsityksiä ympäristötoimien riittävyydestä sekä kartoitettu toteutettavissa olevia vaikuttavia toimia. Kirjastoissa tehdään työtä koko organisaation ympäristötietoisuuden kasvattamiseksi, ympäristöverkostojen vakiinnuttamiseksi sekä ympäristötoimien ja ympäristöjohtamisen edistämiseksi.

Valtakunnallinen Vihreä kirjasto -sivusto toimii kotipaikkana yleisten kirjastojen ympäristötyölle. Sivusto jakaa tietoa alan ympäristöhankkeista, työkaluista ja koulutusmateriaaleista. Tarjolla on myös Vihreä kirjasto -hankkeessa kehitetty kirjastojen hiilijalanjälkilaskuri, jonka avulla yksittäiset kirjastot voivat seurata toimintansa ilmastopäästöjä. Kirjastot voivat verrata omaa ilmastovaikutustaan Suomen kirjastojen kansalliseen hiilijalanjälkeen.
Vuonna 2023 toteutetun, kansainväliseen GHG-protokollaan perustuvan hiilijalanjälkilaskennan mukaan kirjastojen suurimmat päästölähteet ovat asiakkaiden matkat, lämmitys sekä aineisto- ja muut hankinnat. Sen sijaan esimerkiksi jätteet, e-aineisto ja verkkosivujen käyttö vaikuttavat vähänlaisesti kirjastojen hiilijalanjälkeen.

Laskennassa tunnistetut suurimmat päästölähteet osoittavat, mihin päästösektoreihin kohdistetuilla toimilla voisi saada suurimmat vaikutukset. Toimenpiteitä suunniteltaessa on kuitenkin pohdittava kirjastojen vaikutusmahdollisuuksien rajoja sekä erilaisten ympäristöongelmien ja niiden ratkaisujen ristiinkytkentöjä. Esimerkiksi kiinteistön lämmitysmuodon ekologinen kestävyys voi olla sidoksissa paikallisen kaukolämmön tuottajan toimintaan tai kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, kuten öljylämmitykseen tai maalämpöön, jotka ovat kunnan tai kaupungin vastuulla. Jätteiden kierrätys on esimerkki ympäristöongelmien ristiinkytkennoistä. Jätehuollolla ei ole suurta vaikutusta hiilijalanjälkeen, mutta materiaalien ja ravinteiden kierrolla on suuri merkitys luonnon ja luonnonvarojen säästämisessä.

Osana Yleisten kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hanketta selvitettiin kirjastojen ympäristötietoisuutta vuonna 2020. Kyselyyn vastasi 166 kirjastoa: useimmilla kirjastoilla oli ympäristöohjelma tai ympäristötavoitteita, mutta ympäristökysymykset jäivät vähemmälle huomiolle kuin kirjastojen muut muutostekijät. Kirjastojen henkilöstön mukaan päästöjen vähentämistä vaikeuttaa se, että monet päätökset tehdään toisaalla ja resursseja rakennusten ja tekniikan parantamiseen ja tilojen käyttöasteen lisäämiseen on niukasti.

Kirjastot voivat kuitenkin vaikuttaa itse kokoelmiin ja aineistoihin. Käytännön toimia ekologisen kestävyyden parantamiseksi ovat esimerkiksi aineistokuljetusten tehostaminen, turhien kuljetusten vähentäminen, aineistojen elinkaaren ja kierron pidentäminen sekä kirjojen päällystemuovien käytön vähentäminen.

Lisäksi kirjastoilla on merkittävä rooli ympäristökasvattajana ja paikkana oppia kestävän elämäntavan mukaisia taitoja. Kirjastoissa järjestetään ekologista kestävyyttä tukevaa toimintaa, kuten ympäristöaiheisia lukuteemoja ja vaatteiden korjaustyöpajoja. Toisissa kirjastoissa on ekohylly, josta löytyy ajankohtaista ympäristötietoa sekä ympäristöteemaista kauno- ja tietokirjallisuutta. Kirjastojen kestävyystyön tavoitteena onkin vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia ja vahvistaa positiivisia vaikutuksia eli ympäristökädenjälkeä.

Yhteiset tavoitteet luovat pohjan kestävyystyölle

Yleisten kirjastojen viimeaikaisissa hankkeissa on luotu tietopohjaa ja yhteisiä tavoitteita alan ympäristötyölle ja -johtamiselle. Lisäksi kirjastojen ympäristötyötä ja tavoitteiden asettamista ohjaavat usein kunnan tai kaupungin ilmasto- ja ympäristötavoitteet sekä luovilla aloilla yleistynyt Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Yleisten kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hankkeessa tunnistettiin kuusi kirjastoille keskeistä YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joiden pohjalta muotoiltiin yleisten kirjastojen kestävyystavoitteet.

• Terveys ja hyvinvointi: lukeminen edistää hyvinvointia ja kirjastokortin omistajat elävät pidempään.
• Hyvä koulutus: kirjastot tukevat lasten, nuorten ja aikuisten lukemista ja elinikäistä oppimista. Ympäristönäkökulma on mukana satutunneista taidenäyttelyihin ja tapahtumiin.
• Eriarvoisuuden vähentäminen: kirjasto on kaikille avoin, ilmainen peruspalvelu. Kirjastot eivät hyväksy kiusaamista tai syrjintää. Kirjastot ovat vastuullisia työnantajia. 
• Kestävät kaupungit ja yhteisöt: kirjastot noudattavat kuntien ympäristölinjauksia ja niillä on usein oma ympäristöohjelma, sertifikaatti tai ekotukijärjestelmä. 
• Vastuullista kuluttamista: kirjasto on kiertotalouden edelläkävijä ja jakamistalouden alusta. Kirjasto tarjoaa tiloja ja välineitä yhteiskäyttöön, mikä vähentää kulutusta. 
• Ilmastotekoja: kirjastot kierrättävät ja säästävät energiaa. Kirjastot tarjoavat ajantasaista ja luotettavaa tietoa ympäristöasioista ja auttavat tiedon löytämisessä.

Kestävyystavoitteet toimivat usein kirjastojen ympäristöohjelmien perustana. Kirjastot laativat ympäristöohjelmia joko yksittäin tai yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa. Esimerkiksi Lounais-Suomen kirjastojen kestävän kehityksen tiekartta syntyi kuuden kirjaston yhteistyönä vuonna 2024. Alueen kirjastojen tavoitteena on täyttää yleisten kirjastojen kestävyystavoitteet sekä edistää kirjastojen roolia kiertotalouden keskuksina ja kestävän elämäntavan mahdollistajina, paikkoina, joissa voi rauhoittua, keskittyä ja syventää ymmärrystä. Toimintansa vaikutuksia arvioidessaan Lounais-Suomen kirjastot pyrkivät huomioimaan jalanjäljen lisäksi positiiviset vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisiin.

Oulun kaupunginkirjasto laati Kestävä kirjasto 2030 -tiekartan ympäristötyön tueksi vuonna 2020. Tiekartan pohjana toimivat kaikki YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteet sekä kaupunginkirjaston laatimat ekolupaukset. Tiekartta koostuu neljästä päätavoitteesta: ympäristötietoisuuden edistäminen, ympäristökuormituksen vähentäminen, vastuullinen rakentaminen ja tulevaisuuden kestävä kirjasto. Kirjastot esimerkiksi pyrkivät lisäämään asiakkaiden ja henkilökunnan ympäristötietoisuutta muun muassa teemaviikoilla, -hyllyillä, -tapahtumilla ja koulutuksilla, nostamaan kirjastojen näkyvyyttä ekologisina toimijoina viestimällä kestävyystyöstään sekä pyytämällä ehdotuksia asiakkailta ja henkilökunnalta.

Yleiset kirjastot voivat tehdä ympäristötyötä myös yhteistyössä kunnan tai kaupungin muiden toimialojen kanssa. Esimerkiksi Vantaan kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialan kulttuuri- ja kirjastopalveluissa otettiin käyttöön Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Työ alkoi palvelualueen keskeisten ympäristövaikutusten ja nykyisen jätehuollon kartoittamisella, minkä jälkeen vuorossa olivat ympäristövaikutusten arviointi, toimintaan liittyvään lainsäädäntöön perehtyminen, kemikaalikartoitukset ja jätehuoltosuunnitelmat. Jokaiselle palvelualueen palveluyksikölle laadittiin oma ympäristöohjelma. Ympäristötyön tavoitteiksi valittiin teemoja, kuten materiaalinkäyttö, hankinnat, viestintä ja vaikuttaminen. Toimialalle myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti vuonna 2024.

Ympäristöohjelmien laatiminen ei yksin vähennä ympäristövaikutuksia – kestävyystyön eteneminen vaatii sitoutumista, resursseja ja osaamista. Oulussa kirjaston johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet Kestävä kirjasto 2030 -tiekartan tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kirjastossa toimivien tiimien kautta. Kestävä kehitys läpäisee kaikki kirjaston toiminnot. Jalkauttamista tukevat tiimien kestävän kehityksen vastuuhenkilöt sekä kirjastojen ekotukihenkilöt. Lisäksi tiekartasta viestitään kirjaston koko henkilökunnalle, asiakkaille ja sidosryhmille.

Erilaiset ekotiimit ovat yleisiä myös muissa kirjastoissa. Esimerkiksi Pieksämäen kirjastossa on nimetty ekotukihenkilö ja Keravan kaupunginkirjastossa on kaksi ekotukihenkilöä, jotka vastaavat vuosittain toiminnan raportoinnista ja toimintasuunnitelman laatimisesta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Seinäjoen kaupunginkirjastossa on oma ekotiimi ja kirjasto osallistuu kaupungin kestävän kehityksen tiimiin. Turun kaupunginkirjastossa henkilökuntaa sitoutetaan ilmastotyöhön esimerkiksi siten, että vuosittain valitaan henkilökunnan ehdotusten pohjalta toteutettavaksi erityinen ilmastoteko.

Omien ympäristöohjelmien lisäksi monille yleisille kirjastoille on osoitettu ympäristötavoitteita ja toimia kuntien ilmastosuunnitelmissa. Yleisten kirjastojen lisäksi myös muut Suomen kirjastoverkon toimijat ovat laatineet ympäristöohjelmia. Kansalliskirjasto julkaisi vuonna 2021 Rohkeasti kestävään muutokseen -ohjelman, joka dokumentoi sen matkaa kohti hiilineutraaliutta. Suomen tieteellinen kirjastoseura on järjestäytymässä kestävän kehityksen edistämiseksi Suomen yliopistokirjastojen FUN-verkoston kautta. Ammattikorkeakoulukirjastojen ympäristötyön tueksi on laadittu AMK-kirjastojen Kestävän kehityksen työkirja.

Yleisten kirjastojen ympäristötoimia kartoitettiin Kuntien kulttuuripalveluiden ympäristötyön hyvät käytännöt -selvityksessä keväällä 2025. Selvityksen sekä alan kestävyyshankkeiden tulosten perusteella kirjastoilla on erityinen rooli luotettavan tiedon jakajina ja kierto- ja jakamistalouden sekä kestävien elämäntapojen edistäjinä. Selvityksen mukaan valtaosa kirjastojen ympäristötoimista keskittyy ilmastokriisin hillintään, mutta erityisesti tiedon jakaminen ja ympäristökasvatus liittyvät laajemmin erilaisiin ympäristökysymyksiin.