Esittävät taiteet

Esittävä taide voi toimia kokeilujen paikkana, esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä yhteiskunnan kestävyysmurroksessa. Samalla on tärkeää, että esittävien taiteiden ala kehittää omia toimintatapojaan kestävämmiksi.

Kaksi tanssijaa turkooseissa vaatteissa mustassa tilassa läpinäkyvän kuplan sisällä,valkoista savua nousee alareunasta.

Robert Seger

Esitystaiteen kentällä kestävyys nähdään tekemisen olosuhteena ja kokonaisvaltaisena tavoitteena, joka koskee niin esitysten tuotantoa, tiloja, kiertueita, materiaalivalintoja kuin työtapoja ja sisältöjäkin. Viime vuosina yhä useammat esittävän taiteen toimijat ovat alkaneet kehittää toimintaansa kestävämpään suuntaan.
Esittävät taiteet kattavat kokonaisuutena laajan kirjon erilaisia esitystoimintaa toteuttavia tahoja. Kenttä on kirjava ja ulottuu matkalaukussa kulkevasta nukketeatterista Kansallisoopperan ja -baletin kaltaisiin instituutioihin. Mukana ovat teattereiden lisäksi tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset, sirkustoimijat, kokeellinen esitystaide, live art sekä performanssi.

Esittävän taiteen toimijat jaetaan yleisesti valtionosuuslain mukaista rahoitusta saaviin eli VOS-toimijoihin sekä valtion rahoituslain ulkopuolisiin eli vapaan kentän toimijoihin. Teatterin tiedotuskeskuksen TINFOn viimeisimpien tilastojen mukaan vuonna 2023 esittävien taiteiden tilastoitu kävijämäärä oli noin 3,5 miljoonaa katsojaa, josta vapaan kentän teatteritoimijoiden esitykset keräsivät 300 000 katsojaa. Esityskertoja oli yhteensä 20 145.

Esittävien taiteiden ala kattaa monia erilaisia ammattiryhmiä ja työnkuvia, joilla on jokaisella omanlaisensa rooli alan ja oman organisaationsa kestävyystyön edistämisessä. Johto ja hallinto tekevät strategioita ja linjauksia, suunnitteleva ja toteuttava henkilökunta tekee puolestaan konkreettisia kestävyysratkaisuja työssään. Tuotannon parissa työskentelevät voivat vaikuttaa kestävyyteen aikatauluttamalla ja resurssoimalla ympäristötyön keskeiseksi osaksi tuotantoprosessia. Taiteilijat ja taiteelliset suunnittelijat vaikuttavat työnsä sisältöjen kautta sekä kantamalla vastuuta taiteellisten ratkaisujen ympäristövaikutuksista. Viestinnässä voidaan kertoa inspiroivasti kestävyystyöstä ja yleisötyössä osallistaa ja kutsua yleisöä mukaan ympäristötyöhön. Kestävyystyön aloittamiseksi tarvitaan tekoja sekä ylhäältä alaspäin että alhaalta ylöspäin, niin strategian kuin käytännön ratkaisujen tasolla.

Yleisöjen liikkuminen on merkittävin päästölähde

Erikokoisten toimijoiden ja organisaatioiden ympäristövaikutukset ovat erilaisia toiminnan luonteesta johtuen, minkä lisäksi resurssit oman toiminnan ympäristövaikutusten seurantaan ja dokumentoitiin eroavat suuresti. Laskenta on oman toiminnan vaikutusten selvittämisen, kehityksen ja seurannan työkalu, joka auttaa tunnistamaan, mihin kannattaa keskittyä. Oman toiminnan hiilijalanjälkeä voi arvioida esimerkiksi olemassa olevien laskurien avulla, kuten Elma.live -sivustolta löytyvällä laskurilla, joka on räätälöity musiikin ja esittävien taiteiden aloille.

Ilmastokriisin vaatima nopea toiminta tarvitsee selkeitä ja mitattavia tavoitteita, joiden avulla voidaan varmistaa, että toiminnan suunta on oikea. On kuitenkin tärkeä huomioida, että erilaisten valintojen ympäristövaikutusten ymmärtäminen ja kestävämpien toimintatapojen soveltaminen on ensijaista. Esittävien taiteiden kentällä jokaisen toimijan ei tarvitse laskea omaa hiilijalanjälkeään tarkasti ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Esimerkiksi Theatre Green Book sekä sen eurooppalaiseen kontekstiin sovellettu ETC Theatre Green Book ovat oppaita ympäristötyön aloittamiseen esittävien taiteiden alalla. Opas on jaoteltu kolmeen osaan: tuotannot, rakennukset ja toiminnot. Theatre Green Bookista on myös osittain suomennettu lyhytversio Teatterin vihreä kirja.

Esittävien taiteiden ympäristövaikutuksista ei ole tehty Suomessa koko alan kattavaa tutkimusta, mutta yksittäisten organisaatioiden tekemien tutkimusten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä suurimmista päästölähteistä. Toistaiseksi alan tarkimmat laskennat on tehty Suomen Kansallisoopperassa ja -baletissa, joka laski toimintansa hiilijalanjäljen ensimmäisen kerran vuonna 2020 toimintavuoden 2019 perusteella. Sen mukaan kokonaistoiminnan merkittävin päästölähde on yleisön liikkuminen, joka muodosti 63 prosenttia kokonaispäästöistä. Omassa toiminnassa suurimmat päästöt aiheutuvat ostetuista tuotteista ja palveluista, joiden osuus oli 21 prosenttia kokonaispäästöistä.

Esittävien taiteiden parissa yleisön liikkuminen on merkittävin päästölähde, kuten myös tapahtuma-alalla. Pääasiassa tämä johtuu liikkumisessa käytettävistä fossiilista polttoaineista, joiden tilalle tulisi valita kestävämpiä vaihtoehtoja. Yleisön liikkuminen on epäsuora päästö, johon esittävän taiteen toimijoilla ei ole suoraa vaikutusvaltaa. Yleisön liikkumiseen kohdistuvilla kokeiluilla sekä viestinnällä voidaan kuitenkin saada aikaan merkittäviä vaikutuksia.

Esimerkiksi Turun Kaupunginteatteri kannustaa yleisöä saapumaan julkisilla kulkuneuvoilla tarjoamalla teatterilippuun sisältyvää paikallisbussilippua. Myös erilaiset luovat kokeilut yleisön liikkumiseen vaikuttamisessa voivat tuottaa tuloksia. Esimerkiksi Skotlannissa Perth Concert Hall toteutti yhdessä paikallisen luovien alojen kestävyysorganisaation Culture For Climate Scotlandin kanssa vuonna 2023 hankkeen, jossa palkattu yhteisötaiteilija edisti kestävämpiä liikkumismuotoja esityspaikoille ja takaisin työskennellen luovasti yleisön kanssa.

Kestävä materiaalien käyttö ja kiertotalous esittävissä taiteissa

Esittävissä taiteissa materiaalien käyttöön ja jätteisiin liittyy merkittäviä ympäristövaikutuksia. Alan erityisluonteeseen kuuluu väliaikaisuus, joka tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia materiaalien kierrolle. Luova materiaalien uudelleenkäyttö ja muokkaaminen ovat perinteisesti olleet keskeinen osa esitysten tekemiseen liittyvää käsityötaitoa. Kiertotalousajattelun omaksuminen entistä vahvemmin osaksi esitysten tuotanto- ja suunnitteluprosessia kuuluu keskeisesti esittävien taiteiden ekologiseen kestävyyteen.

Kansallisooppera on tehnyt järjestelmällistä työtä kierrätysasteen nostamiseksi sekä luovien, ympäristövastuullisuutta edistävien suunnitteluratkaisujen, kuten modulaaristen lavaste-elementtien, käyttöön ottamiseksi. Helsingin Kaupunginteatterin tavoitteena on, että vähintään puolet esitysten tekemiseen käytetyistä materiaaleista olisi kierrätettyjä ja 65 prosenttia uudelleenkäytettävissä teatterin omissa produktioissa. Vapaalla kentällä niukat resurssit ohjaavat materiaalien kierrättämiseen ja vastuulliseen käyttöön: esimerkiksi Kainuussa toimiva Vaara-kollektiivi varastoi ja kierrättää samoja elementtejä vuosien ajan esityksestä toiseen.

Esittävien taiteiden alalla on syntynyt erilaisia verkostoja edistämään kestävää materiaalien käyttöä. Esimerkiksi Roinaränni on esityskäytössä olleiden materiaalien kierrätysryhmä Facebookissa, kun taas Goodstock on verkkopohjainen markkinapaikka, jossa luovien alojen ammattilaiset ja organisaatiot voivat ostaa, myydä ja vuokrata käytettyjä tavaroita ja materiaaleja toisiltaan. Lisäksi
Helsingissä toimiva ilmainen taiteilijoille tarkoitettu materiaalien kierrätyspiste Swamp Swap kerää ja välittää materiaaleja fyysisen varastotilan kautta. Tärkeitä ovat myös alan ammattilaisten omat epäviralliset verkostot ja kontaktit.

Vastuullisen materiaalien käytön ydintä on ajatella uudella tavalla koko esityksen tekemisen prosessi ja merkitys. Tutkija ja taiteilija, skenografi Tanja Beer puhuu ekoskenografiasta, jossa esityksen esittämisen hetkeä tarkastellaan vain yhtenä osana esityksen tekemisen kiertokulkua. Beer nimeää esityksen esittämisen hetken materiaalin juhlistamiseksi ja nostaa sen rinnalle yhtä tärkeäksi taiteelliseksi suunnittelutehtäväksi sen, mistä materiaali tulee ja mitä sille tapahtuu esityskauden päätyttyä. Erilaiset kestävän suunnittelun ja muotoilun strategiat, kuten regeneratiivinen suunnittelu, kiertotalousperusteinen suunnittelu, ekosuunnittelu ja luontokeskeinen suunnittelu, ovat hyödyllisiä myös esityssuunnittelun yhteydessä.

Ekoluovuudessa ekologinen ajattelu on luovuuden ja inspiraation lähde. Materiaalien saatavuus ja kierrätys voivat ohjata taiteellista prosessia sen sijaan, että materiaaleja etsitään valmiiksi suunniteltuihin ratkaisuihin. Ekoluovuuden mahdollisuuksia voi kehittää organisaatiotasolla esimerkiksi keräämällä materiaaleja etukäteen ja suunnittelemalla teokset niiden pohjalta. Rajoitukset voivat synnyttää uusia ideoita: esimerkiksi energiatehokkuusvaatimus voi herättää kysymyksiä siitä, millaista olisi tehdä esityksiä kestävän hiilibudjetin ehdoilla. Kun materiaalien ja energian rajallisuus asetetaan taiteellisen työn lähtökohdaksi, syntyy uudenlaisia tapoja rakentaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä esityksiä.

Oppaita ja työkaluja kestävyystyön tueksi

Esittävien taiteiden alalla ympäristötyö on yhtä monimuotoista kuin taidetta toteuttavat tahot. Kestävyyttä edistetään yhtä lailla sisältöjen kuin tuotantorakenteiden parissa. Osalla toimijoista on enemmän resursseja edistää ekologista kestävyyttä, mutta monet kamppailevat taloudellisten paineiden kanssa. Keväällä 2023 luovien alojen kestävyyttä edistävän LuoTo-hankkeen työpajoissa kartoitettiin kestävyystyön tilannetta eri aloilla. Esittävien taiteiden työpajaan osallistuneiden viesti oli, että toimijoilla on puutteelliset resurssit edistää ympäristötyötä ja siirtymäkaudelle kohti hiiliviisasta tekemistä tarvitaan lisäresursseja. Kestävyysmurros mahdollistuu ymmärrystä ja osallistumista vahvistamalla. Ekologisesti resurssitehokas toiminta voi edistää myös taloudellista kestävyyttä.

Osa esittävien taiteiden kentän toimijoista on tehnyt aktiivista ympäristötyötä jo vuosia: kunnianhimoa löytyy sekä tuotantojen että sisältöjen näkökulmasta. Viime vuosina ekologista kestävyyttä on edistetty myös erilaisin julkaisuin. Kestävään teatteritoimintaan opastavan Theatre Green Bookin lyhytversion suomennos Teatterin vihreä kirja tuli julki 2023. Esittävien taiteiden kasvatuksen ja koulutuksen Visio 2030 ottaa kantaa kestävän elämäntavan ja ekososiaalisen sivistyksen edistämiseen. Teatterikorkeakoulu on julkaissut artikkelikokoelman Sustainable Choices – Potentials and Practices in Performance Design, joka käsittelee ekologista kestävyyttä esityssuunnittelun näkökulmasta. Teatterikorkeakoulun tekniset tukipalvelut on koonnut teatterin eri osastot kattavan oppaan Opas kestävään taiteelliseen työskentelyyn Teatterikorkeakoulussa.

Monet esittävien taiteiden toimijat, kuten Suomen Kansallisteatteri, käyttävät Ekokompassi-ympäristöjärjestelmää toimintansa kestävyyden kehittämiseen. Suomen Kansallisoopperassa työskentelee vakituisesti ympäristöpäällikkö ja hankepohjaisesti ympäristösuunnittelija. Helsingin Kaupunginteatterissa on meneillään kaksivuotinen ympäristöjohtamisen hanke, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön Teatterin vihreä kirja kaikissa talon tuotannoissa. Myös vapaan kentän toimijat tekevät kunnianhimoista kestävyystyötä sisältöjen ja uusien käytäntöjen kehittämiseksi. Esimerkiksi oululainen TaikaBox ry on kehittänyt ympäristövastuullisuutta kiertuetoiminnan, tanssin ja teknologian alalla EU-rahoitteisissa pilottiprojekteissa.

Elävän musiikin toimijoille rakennettua kestävän kehityksen digitaalista Elma.live-alustaa täydennettiin vuonna 2024, jotta se palvelisi myös esittävien taiteiden, kuten sirkuksen, tanssin ja teatterin, ammattilaisia. Alustalla voi laatia oman vastuullisuusohjelmansa sekä laskea toimintansa hiilijalanjäljen.

Sisällöistä vauhtia kestävyysmurrokseen

Vuonna 2023 LuoTo-hankkeen esittävien taiteiden työpajaan osallistuneet toimijat katsoivat, että ilmastokriisin fyysisiin ja luonnontieteellisiin juurisyihin vaikuttaminen on etäällä esittävien taiteiden ytimestä. Korjausliikkeitä omien tuotantojen ja esitysten ympäristövaikutusten pienentämiseksi pidetään tärkeinä, mutta alalla pohditaan muitakin vaikuttamiskeinoja. Esittävillä taiteilla on suuri potentiaali edistää kestävyysmurrosta vaikuttamalla katsojiin sisältöjensä kautta. Esittävät taiteet voivat esimerkiksi aktivoida, ottaa kantaa, ehdottaa kestävämpiä tulevaisuuksia ja kokeilla vaihtoehtoisia käytänteitä.

LuoTo-työpajoissa korostettiin esittävien taiteiden kykyä sanoittaa tunteita. Työpajoissa saadun palautteen perusteella sanoittamisen kykyä tulisi hyödyntää haastavien aiheiden käsittelyssä ja ekososiaalisen sivistyksen lisäämisessä kaikenikäisille, myös lapsille ja nuorille, suunnatussa taiteessa. Esittävillä taiteilla on voimaa vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja ymmärrykseen, mitä voisi tehostaa myös monialaisella yhteistyöllä esimerkiksi tieteen ja taiteen välillä.

Ekologinen kestävyys ja ympäristövastuullinen työskentely sekä ilmastokriisi olosuhteena ovat näkyneet jo pitkään eri esittävien taiteiden sisällöissä sekä kentällä että koulutusorganisaatioissa. Teatterikorkeakoulussa ekologinen kestävyys on osa lukuisten kurssien sisältöä, ja sitä on käsitelty pitkään ja monipuolisesti opinnäytteissä ja tutkimuksessa. Merkittävä ekologian ja esityksen alan tutkimus on tutkija-taiteilija Tuija Kokkosen väitöskirja, joka tutkii ajallisuutta ja suhdettamme ei-inhimilliseen esitystapahtumassa.

Yksi sisällöillä vaikuttamisen keino on taiteellinen tai luova aktivismi, joka tarkoittaa työskentelytapaa, jossa taiteen keinoin pyritään vaikuttamaan suoraan johonkin poliittiseen kysymykseen. Tavoitteena on konkreettinen, havaittava muutos eikä ensisijaisesti taideteoksen tuottaminen. Toiminta voi tarkoittaa adressien keräämistä, mielenosoitusten järjestämistä tai muita strategisesti valittuja tekoja. Sisällöllisesti taiteellinen aktivismi voi näkyä esityksissä siten, että teoksen rakenne, muoto tai tapahtumat itsessään pyrkivät suoraan muuttamaan todellisuutta – eivät vain herättämään ajatuksia. Kestävyysmurroksen edistämisen näkökulmasta suuntaus avaa mahdollisuuksia, joissa taiteen vaikutus ei rajoitu mielikuviin vaan ulottuu myös käytäntöihin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Kestävyysviestintä ja yleisötyö kutsuvat mukaan

Sisällöillä vaikuttamista voidaan ajatella myös osana viestintää. Yhteiskunnan kestävyysmurroksen edistämiseksi on arvokasta tavoittaa erilaisia yleisöjä ja näyttää, miten erilaista vaikuttavaa taidetta voidaan luoda ekologisista lähtökohdista. Monimuotoiset estetiikat ja lähestymistavat kutsuvat erilaisia yleisöjä ja laajentavat käsitystä siitä, miltä kestävyysmurros voi näyttää ja tuntua. On olennaista, että organisaation ympäristötyöstä, valinnoista ja prosesseista kerrotaan esityksiä ympäröivässä viestinnässä ja markkinoinnissa. Viherpesun välttämiseksi kestävyydestä viestiminen vaatii läpinäkyvyyttä ja aitoa sitoutumista ympäristötyöhön.

Yleisötyö on inspiroiva mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan kestävyysmurrokseen esittävien taiteiden kautta. Yleisötyö luo tilan, jossa kestävä kehitys tulee osaksi kokemuksia ja keskusteluja, ja tarjoaa mahdollisuuden muuttaa yleisön käsityksiä ja käyttäytymistä arjessa.

Kestävyystyö tarvitsee resursseja ja muutosta toimintaympäristössä

LuoTo-työpajaan 2023 osallistuneet esittävien taiteiden toimijat katsovat, että alan toimintaympäristön pitäisi mahdollistaa ekologisen kestävyyden kunnianhimoinen tavoittelu. Haasteita aiheuttavat muun muassa rahoitusjärjestelmä, joka suosii uusien teosten tekemistä, sekä kiertotaloustoimijoiden vähäisyys. Lisäksi esittävien taiteiden ammattilaisten ympäristökoulutus on vasta kehitysvaiheessa.

Alan ympäristötyön kehittämistä ja aktiivisuutta on edistänyt se, että osa toimijoista on pystynyt kouluttautumaan, verkostoitumaan ja resursoimaan kestävyystyötä paremmin. Tuotantojen ainutlaatuisuus ja freelancer-pohjainen työskentely asettavat kuitenkin haasteita systemaattiselle muutokselle. Yksittäiset päästövähennystavoitteet eivät aina käänny konkreettisiksi toimiksi arjessa. Kestävyystyö jää liian usein yksittäisten toimijoiden varaan, ja pirstaleinen ohjeistus vaikeuttaa yhteistä oppimista.

Vanhojen toimintatapojen muuttamista, uudistumista sekä uusien ammatillisten taitojen ja tavoitteiden omaksumista pidettiin työläänä prosessina oman työn ja työympäristön kehittämisen ohessa. Kestävyysmurroksen toteuttamiseksi esittävien taiteiden alalla toivotaan tukea arjen ympäristötyöhön sekä pohditaan taiteen sisällöllisiä rooleja laajemmassa yhteiskunnallisessa kulttuurinmuutoksessa.

CASE-esimerkit: Esittävät taiteet

Näin aloitat kestävyystyön esittävissä taiteissa:

Löydä oma roolisi kestävyystyön ekosysteemissä. Ympäristötyö ei ole monimutkaista. Eri rooleissa käytettävissä on erilaisia keinoja, jotka tukevat toisiaan. Ruohonjuuritasolla tehdään käytännön valintoja, sovelluksia ja aloitteita. Johto ja hallinto tekevät strategioita ja ohjaavat resursseja ympäristötyöhön.
Kartoita päästöt. Selvitä, mihin toimintanne osa-alueisiin voit vaikuttaa, ja kartoita toiminnan päästöt.
Suunnittele tavoitteet. Määritä realistiset ja mitattavat kestävyyttä tukevat tavoitteet. Varmista, että ne ovat linjassa organisaation strategisten linjausten kanssa. Punnitse tarkasti, mihin voit konkreettisesti vaikuttaa ja missä voit saada aikaan muutosta.
Seuraa tavoitteiden saavuttamista. Aseta seurantajärjestelmä, jotta voit mitata edistymistä. Pidä kirjaa onnistumisista ja haasteista.
Hyödynnä keskeisiä oppaita ja tietolähteitä. Tietoa ja työkaluja tarjoavat esimerkiksi Elma.live, Elävän musiikin ja esittävien taiteiden kestävän kehityksen alusta, sekä Theatre Green Book, ekologisesti kestävien käytäntöjen opas esittäville taiteille.

Esittävien taiteiden ympäristötyön tarkistuslista:

Nosta ympäristötyö näkyvästi strategiaan ja sopimuksiin:

Ota ympäristötyö mukaan organisaation strategiaan, tavoitteisiin ja arvolupauksiin.
Konkretisoi ekologinen kestävyys tavoitteiden ja toimien tasolla.
Ota käyttöön jo olemassa olevat ekologiset linjaukset, oppaat ja eettiset ohjeet.
Sitouta johto näyttämään esimerkkiä ja johtamaan aktiivisesti ympäristötyötä.
Huolehdi, että myös uudet työntekijät sitoutuvat organisaation ekologisiin arvoihin ja toimiin.
Mahdollista ekologiset valinnat resursseissa, aikatauluissa ja hankinnoissa.
Sovi tekijänoikeuskysymykset työsopimuksissa niin, että ne mahdollistavat kiertotalouden.
Kirjaa työsopimuksiin työntekijälle velvollisuus edistää organisaation kestävyystyötä.
Nosta kestävyysnäkökulma esille kaikessa viestinnässä laajasti ja johdonmukaisesti.

Vähennä päästöjä:

Hyödynnä valmiita työkaluja, kuten laskureita, oman toiminnan päästöjen arviointiin.
Aseta selkeät ja mitattavat tavoitteet, vaikka tarkkaa laskentaa ei olisi vielä tehty.
Valitse fossiilivapaita vaihtoehtoja.
Laadi tuotanto- ja/tai osastokohtaisia hiilibudjetteja sekä kierrätysastetavoitteita ja kehitä päästökompensaatiokäytäntöjä.
Kiinnitä erityistä huomiota yleisön liikkumiseen ja sen päästöihin. Kokeile kestävämpiä liikkumisratkaisuja, kuten teatteri- ja bussilippuyhdistelmiä, ja hyödynnä yhteisötaiteilijoita ja luovia ratkaisuja liikkumistapojen muuttamisessa.
Hyödynnä digitaalisia työkaluja, kuten etätyöskentelyä, virtuaalinäyttämöitä ja suoratoistoa, vähentääksesi työntekijöiden ja yleisön liikkumisen päästöjä.

Edistä materiaalien kiertoa ja vähennä jätettä

Hyödynnä kierrätettyjä ja uudelleenkäytettäviä materiaaleja suunnittelussa.
Luo käytäntöjä materiaalien varastointiin ja jakamiseen.
Kartoita omat ja verkostojen materiaalivarastot ja laadi niistä katalogeja.
Lisää vakio-osien käyttöä ja jaa resursseja eri toimijoiden kesken.
Suunnittele modulaarisia ja muokattavia ratkaisuja uudelleenkäyttöä varten.
Aseta kierrätystavoitteet taiteellisille työryhmille.
Sovi tekijänoikeuksia sallivammiksi tukeaksesi materiaalien kiertoa.
Pidennä tuotantojen elinkaarta ja painota ekologisesti kestävien toimintamallien suunnittelua.
Kehitä digitaalisia kiertotalouspalveluita ja luo jaettuja varastotiloja.

Suunnittele teoksia ekologisesta lähtökohdasta:

Pidä ekologisuutta luovuuden lähtökohtana eikä rajoitteena.
Inspiroidu erilaisista ekologisen suunnittelun periaatteista, kuten esimerkiksi regeneratiivisen, kiertotalouspohjaisen tai luontokeskeisen suunnittelun periaatteita.
Anna ekologisten reunaehtojen ohjata taiteellista prosessia.
Suunnittele esityksiä olemassa olevista materiaaleista käsin.

Tee hankinnat ja ostot ekologisemmin:

Sisällytä ympäristövastuu hankintaprosesseihin ja kilpailutuksiin.
Hyödynnä ympäristösertifioituja tuotteita ja palveluita.
Kehitä yhtenäisiä ja läpinäkyviä mittaristoja isompia kilpailutuksia varten.
Selvitä digitaalisten ratkaisujen ympäristövaikutukset.

Viesti ja osallista:

Kerro aktiivisesti toiminnassa tehdyistä ekologisista valinnoista.
Korosta kestävyyden merkitystä ja avaa ratkaisujen taustoja.
Tarjoa yleisölle tietoa ja resursseja kestävyystekoihin.
Hyödynnä taiteen mahdollisuuksia popularisoida ympäristötietoa ja -arvoja.
Rakenna tapahtumista yhteisöllisiä foorumeita ympäristökysymyksille.

Verkostoidu ja kehitä osaamista:

Verkostoidu muiden kestävää kehitystä edistävien toimijoiden kanssa omalta alaltasi sekä muilta luovilta aloilta.
Tunnista organisaation lisäosaamistarpeet ympäristötyötä tukemaan.
Kouluta erityisesti ylempiä toimihenkilöitä ja kehitä kestävyysmurrosta tukevia urapolkuja.
Tarjoa ympäristötietoisuutta ja kestävän kehityksen periaatteita tukevia koulutuksia.
Hyödynnä alalla olemassa olevia perinteisiä hyviä käytäntöjä (resurssitehokkuus, hukan minimointi, luova materiaalin käyttö).
Kehitä koulutusta vapaan kentän erityispiirteet huomioiden.

Vaikuta sisällöillä ja taiteella

Pohdi esitysten sisältöjä ja estetiikkaa suhteessa ekologiseen kestävyyteen.
Hyödynnä taiteen voimaa yhteiskunnallisten ja ekologisten kysymysten käsittelyyn.
Rohkaise uusien arvojen ja käyttäytymismallien omaksumiseen.
Luo transformatiivisia eli muutoksia edistävän oppimisen kokemuksia ja yhdistä eri sisältöjä ja tekijöitä.
Anna tilaa taiteilijoiden omalle muutokselle ja tutkimiselle.
Käsittele ekologisia teemoja vetoavasti, esimerkiksi yhdistäen tieteellistä tietoa ja leikillisyyttä.
Tue tutkimusta esittävän taiteen vaikuttavuudesta ja kehitä mittareita kokemuksellisen vaikuttavuuden arviointiin.