• Etusivu /
• Alakohtainen kestävyystyö /

Audiovisuaalinen ala

Audiovisuaalisen alan kestävyysmurros on käynnissä. Yhteispohjoismainen ympäristöstandardi tekee tuloaan, kestävyys on kentällä vahva arvo, toimijat keräävät tietoa ja kehittävät käytäntöjä, mittareita ja koulutusta.

Ekologinen kestävyys nousi suomalaisen audiovisuaalialan yhteiseksi kehitysteemaksi vuonna 2021, kun tuottajien etujärjestö Audiovisual Producers Finland – APFI ry aloitti valtakunnallisen hankkeen alan ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Työtä on sen jälkeen tehty erityisesti tiedontuotannon, tuotantojen hiilijalanjäljen mittaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi. Käytännönläheinen pohja työlle syntyi jo aiemmin: vuonna 2019 julkaistiin Ekosetti, ensimmäinen kestävien av-tuotantojen kansallinen opas.

Elokuva-alan tuotantoyhtiöiden näkemyksiä ja käytäntöjä kartoitettiin lokakuussa 2024 Suomen elokuvasäätiön valtakunnallisessa kyselyssä, johon vastasi 44 elokuvatuotantoyhtiötä. Edellinen kysely tehtiin vuonna 2020. Vuoden 2024 tuloksissa ympäristövastuullisuus oli säilynyt kentällä vahvana arvona: 89 prosenttia ilmoitti sen olevan osa yrityksen arvoja. Samalla kuitenkin vain 42 prosenttia vastaajista kertoi, että yrityksellä on käytössään ympäristöstrategia tai -suunnitelma. Osuus oli selvästi pienempi kuin vuoden 2020 kyselyssä, jolloin 51 prosentilla vastaajista oli ympäristöstrategia tai -suunnitelma.
Tuotantoyhtiökohtaisten ympäristösuunnitelmien käyttö oli neljässä vuodessa noussut kahdeksasta prosentista 30 prosenttiin. Työyhteisöjen kiinnostus ympäristövaikutusten vähentämiseen oli kasvanut selvästi: 96 prosenttia vastaajista ilmoitti, että kaikki tai suurin osa työntekijöistä on motivoituneita tekemään ekologisempia valintoja. Ekologisuus otettiin useimmiten huomioon tarjoiluissa ja toimistohankinnoissa, vähiten ulkopuolisten palvelujen ostoissa. Suurimpina esteinä kestävien käytäntöjen jalkautumiselle pidettiin kiirettä ja resurssien puute​tta.

Päästölaskenta on ilmastotyön perusta

Samoihin aikoihin toteutetussa APFI:n av-alan Avaus-vastuullisuushankkeen kyselyssä saatiin vastaukset 24 tuotantoyhtiöltä. Vastaajista noin puolet kertoi sisällyttäneensä ekologisen vastuun yrityksen strategiaan, 57 prosenttia käytti Albert-työkaluja ja 16 prosenttia hyödynsi Ekokompassia. Vastaajat pitivät vastuullisuutta merkityksellisenä liiketoiminnan kannalta ja tärkeänä osana tulevaisuutta​.

Suomalainen elokuva- ja tv-alan on laskenut hiilijalanjälkeä APFI:n johdolla BAFTAn Albert-järjestelmässä. Vuoden 2023 loppuun mennessä Albert-järjestelmään oli rekisteröitynyt 37 kotimaista tuotantoyhtiötä, ja sen kautta oli laskettu yhteensä 37 tuotannon hiilijalanjäljet vuosina 2021–2023. Vuoden 2023 tilastoiduista 14 tuotannosta kaikki olivat televisiotuotantoja; pitkiä elokuvia ei ollut mukana.

Albert-järjestelmässä lasketuista tuotannoista suurin osa oli televisio-ohjelmia tai -sarjoja. Keskimääräinen päästö oli 54 tonnia CO2e tuotantoa kohden. Logistiikka muodosti päästöistä 78 prosenttia, erityisesti maantiekuljetukset. Energiankulutuksen päästöjä syntyi eniten majoituksista. Uusiutuvan energian osuus putosi edellisvuodesta, sillä kaikissa kuvauspaikoissa tai majoituksissa sitä ei ollut saatavilla​. Catering-ruokailujen hiilijalanjälki nousi selvästi, kun lähes 70 prosenttia tarjoilluista 12 286 ateriasta sisälsi lihaa. Tämä nosti annoskohtaisten päästöjen keskiarvon 3,2 kiloon CO2e, kun vuotta aiemmin luku oli 1,8.

Seitsemän tuotantoa saavutti Albert-sertifikaatin, ja niiden pisteytyksessä korkeimmat tulokset saatiin energiaratkaisuista ja hankinnoista. Matalimmat pisteet liittyivät henkilöstön sitouttamiseen ja viestintään​. Albert-laskenta kattaa vain tuotantovaiheen päästöt. Kulutusvaiheen, kuten suoratoiston tai muu esittämisen, päästöt jäävät sen ulkopuolelle.

APFI toimii ekologisen kestävyyden lipunkantajana

Suomen elokuva- ja televisioalan ekologista kestävyystyötä tehdään edelleen pitkälti hankerahoituksella. Keskeisin ja laajin kehityshanke on Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n vuodesta 2021 alkaen koordinoima ohjelma, jonka tavoitteena on luoda alalle kansallinen kestävän kehityksen strategia. APFI tuottaa tilastotietoa, järjestää koulutuksia ja tarjoaa työkaluja ekologisen kestävyyden edistämiseksi osana tuotantoja ja toimialarakenteita.

Merkittävää APFI:n hankkeessa on laaja kansallinen pohja. APFI on saanut sitoutettua hankkeeseen laajan joukon keskeisiä kotimaisia toimijoita. Vuosina 2025–2026 ekologisen kestävyyden työtä osarahoittavat av-alan keskeisimmät sidosryhmät: Yle, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK, Suomen elokuvasäätiö SES, Pohjois-Suomen elokuvakomissio, Lapin elokuvakomissio, Länsi-Suomen elokuvakomissio, Kaakon elokuvakomissio, Film Tampere, Ahvenanmaan elokuvakomissio, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ja Audiovisuaalisen alan tekijät ry eli Avate.

Käytössä olevat työkalut ovat kansainvälisiä. Brittiläisen Albert-järjestön kanssa tehty sopimus on mahdollistanut suomalaisille tuotantoyhtiöille ilmaisen pääsyn hiilijalanjälkilaskuriin ja sertifiointityökaluun. Järjestely on voimassa vuoden 2025 loppuun, minkä jälkeen työkalujen käyttö saattaa edellyttää maksullista lisenssiä. Vuonna 2025 APFI tekee yhteistyötä myös norjalaisen Green Producers Clubin kanssa, jonka hiilijalanjälkilaskuri on tarjolla suomalaisille toimijoille puoleen hintaan saman aikarajan puitteissa. Green Producers Tool on hiilijalanjälkilaskuri tuotannoille ja tuotantoyhtiöille, mutta se ei sisällä sertifiointia – toisin kuin Albert-järjestelmä.

Yhteistyö Albertin ja Green Producers Clubin kanssa on osa laajempaa strategista kokonaisuutta, jossa APFI:n tehtävänä on tukea alan siirtymää ympäristön kannalta kestävämpiin tuotantotapoihin sekä osallistua kansalliseen ja kansainväliseen kestävyyspolitiikkaan. Yhtenä tavoitteena on kytkeä suomalainen av-ala osaksi globaalia Agenda 2030 -toimintaohjelmaa ja kehittää käytännön ratkaisuja, joilla alan negatiivisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää.

Alan kestävyyshankkeet rakentavat tulevaisuutta

APFI:n hankkeen lisäksi kestävyystoimintaa löytyy muutamasta muusta elokuva- ja tv-alan hankkeesta. Syksyllä 2024 järjestettiin ensimmäinen ekokoordinoinnin pilottivalmennus, joka kokosi 16 audiovisuaalisen alan ammattilaista perehtymään tuotantojen ympäristökestävyyteen. Ohjelma toteutettiin osana Digital Creative Industries and Beyond -hanketta, ja sen tavoitteena oli kehittää ekokoordinaattorin työnkuvaa, tarjota konkreettisia työkaluja tuotantoihin sekä luoda alalle kestävän tuotannon asiantuntijaverkosto. Pilottiohjelmassa osallistujat toteuttivat omia projektejaan, kuten ekosuunnitelmia, Green Memoja ja sisältövastuuta käsitteleviä videoita. Valmennus toteutetaan uudelleen vuoden 2025 syksyllä.

Kolmas ajankohtainen kehityshanke on vuonna 2024 käynnistynyt AV UP – Uutta osaamista av-alalle, joka keskittyy koko alan osaamistarpeiden päivittämiseen. Kolmivuotinen EU:n ESR+-rahoitteinen hanke tavoittelee uusia koulutuspilotteja, jotka kattavat muun muassa ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden, vastuullisuuden ja ESG-valmiudet

Lisäksi osuuskunta Sankariliigan koordinoima Goodstock-hanke tuo ekologista näkökulmaa tuotantoprosessien käytäntöihin. Goodstock on luovien alojen kiertotalousalusta, joka jatkaa SharEco-hankkeessa tehtyä kehitystyötä. Alustan kautta voi vuokrata, ostaa ja myydä käytettyä rekvisiittaa, lavastusmateriaalia ja puvustusta. Palvelua räätälöidään eri toimialoille, jotta käyttöönotto olisi mahdollisimman laajaa ja vaikuttavaa. Hanke on valtakunnallinen ja kestää kesäkuuhun 2025 saakka.

Elokuvasäätiö edistää kestävyystyötä monialaisesti

Suomen elokuvasäätiö on ottanut myös ekologisen kestävyyden huomioon. SES on toteuttanut kaksi ekologisuuskyselyä elokuva-alan yrityksille ja yhteisöille. Vuoden 2020 kyselyn kohderyhmänä olivat tuotantoyhtiöt ja vuoden 2024 laajemmassa kokonaisuudessa mukana olivat myös esityksen ja levityksen toimijat. Kyselyjen tarkoituksena on luoda alalle seurantakelpoista mittaristoa ympäristötietoisuuden ja -toimien edistymisestä.

SES otti konkreettisen askeleen kohti vaikuttavampaa ohjausta keväällä 2025, kun tuotantotuen hakemukseen lisättiin vaatimus tuotantoyhtiön ympäristösuunnitelmasta. Ympäristösuunnitelma voi olla vapaamuotoinen, mutta SES tarjoaa malliksi lomakepohjaa. Lomakepohja on tuotantoyhtiöille tarkoitettu työkalu, jolla konkretisoidaan tavoitteita esimerkiksi jätteiden lajittelussa, logistiikassa, hankinnoissa ja energiatehokkuudessa. Ympäristösuunnitelman täyttäminen ei ole vielä muodollisesti pisteytettävä kriteeri, mutta sen käyttö on selkeä viesti siitä, että kestävyyttä aletaan vaatia osana julkista tukea.

Kansainvälisesti SES toimii osana The Five Nordics -verkostoa, jossa pohjoismaiset elokuvainstituutit kehittävät toimintaansa. Vuonna 2024 verkosto käynnisti yhteispohjoismaisen ympäristöstandardin eli Nordic Ecological Standardin kehitystyön, jonka tavoitteena on tuottaa yhdenmukaiset kestävyyskriteerit av-tuotannoille. NES-standardi on määrä julkaista kesällä 2025.

Lisäksi SES ylläpitää verkkosivuillaan ajankohtaista ekologisuuteen liittyvää aineistoa. Tällaisia ovat esimerkiksi Vastuullisuussprintti, Lapin elokuvakomission alueellinen opas ja eettinen ohjeistus kestävään tuotantoon.

Alueet tarjoavat vastuullisia kuvauspaikkoja

Suomen seitsemästä elokuvakomissiosta viisi on allekirjoittanut Nordic Film Commissionsin yhteisen kestävyyssitoumuksen, jonka tavoitteena on tehdä Pohjoismaista maailman johtava alue kestävien elokuva- ja tv-tuotantojen toteuttamiseen. Allekirjoittaneet elokuvakomissiot ovat sitoutuneet edistämään yhteisymmärrystä kestävästä tuotannosta, jakamaan aiheeseen liittyvää tietoa ja tukemaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä tuotantoja kestävien ratkaisujen tekemisessä.

Komissiot tarjoavat ohjausta ja koulutusta esimerkiksi lokaatioskouteille, tuotantopalveluyrityksille ja muille keskeisille tuotantoprosessin ammattilaisille. Lisäksi ne levittävät ja hyödyntävät kansainvälisiä ympäristötyökaluja, kuten Green Producers Toolia, Green Filmiä ja Albert-järjestelmää. Yhteispohjoismainen sitoumus korostaa alueellisten toimijoiden merkitystä osana audiovisuaalisen alan kestävyysmurrosta.

Esitystoimijat ja levitysyhtiöt mukaan kestävyystyöhön

Esitystoimijoiden ja levitysyhtiöiden ekologisista käytännöistä ei ole Suomessa vielä kattavaa päästölaskentaa tai elinkaarianalyysiä. Tietoa on kuitenkin kertynyt Suomen elokuvasäätiön vuoden 2024 ekokyselystä, jossa esitys ja levitys olivat mukana ensimmäistä kertaa. Kyselyyn vastasi 43 organisaatiota: 33 elokuvateatteria, viisi levitysyhtiötä, kolme elokuvafestivaalia ja yksi vastaaja ilman taustatarkennusta. Vastaajista 83 prosenttia ilmoitti, että ympäristövastuullisuus on osa yrityksen arvoja, mutta vain 26 prosentilla oli erillinen ympäristöstrategia tai -suunnitelma.

Elokuvateattereiden ja muiden esitystoimijoiden lajitteluaste oli korkea: 97 prosenttia ilmoitti lajittelevansa jätteensä ainakin osittain. Uusiutuvaa energiaa käytti kuitenkin vain 15 prosenttia vastaajista. Vain pieni osa toimijoista seurasi energiankulutustaan tai oli asettanut sille vähennystavoitteita. Harva kompensoi ilmastopäästöjään tai tuki henkilöstön kestävämpää liikkumista työmatkoilla. Ekologisuus näkyi parhaiten kokoustarjoiluissa ja toimistohankinnoissa, mutta palvelu- ja tilahankinnoissa ympäristökriteerit tulivat harvemmin huomioiduksi.

Kyselyssä nousi esiin myös alan epätasainen kyvykkyys mittaamiseen: valmiit työkalut ja ohjeistukset koettiin usein suurille toimijoille suunnitelluiksi, eikä niistä tuntunut olevan hyötyä mikroyrityksille. Vastausten mukaan erityisesti pienillä esitystoimijoilla on kiinnostusta kestävyyteen muttei riittäviä resursseja.

Suoratoistopalveluiden osalta tarkkaa ja vertailukelpoista päästölaskentaa on toistaiseksi vain harvalla toimijalla. Yleisradio on kuitenkin alkanut mitata sisältöjensä katselusta ja kuuntelusta aiheutuvia epäsuoria päästöjä. Vuonna 2023 Ylen kokonaishiilijalanjäljestä peräti 42 tuhatta tonnia CO2e – eli noin 47 prosenttia – muodostui sisältöjen kulutuksesta, kuten Yle Areenan käytöstä. Vaikka vaikutusmahdollisuudet näihin niin sanottuihin Scope 3 -päästöihin arvioidaan rajallisiksi, Yle on ottanut ne mukaan raportointiinsa ja pyrkii seuraamaan kehitystä jakelukumppaneidensa kanssa.

Tilaajat ja päättäjät ovat avainasemassa

Tilaajat, kuten televisiokanavat ja suoratoistopalvelut, ovat avainasemassa kestävämmän tuotantokulttuurin edistämisessä, mutta käytännöt vaihtelevat suuresti. APFI:n Ekokatsaus 2024 -raportissa haastateltiin Ylen, MTV:n, Sanoman, Elisan, Warner Bros Discovery Finlandin sekä kansainvälisten jakelijoiden ja levittäjien edustajia. Haastattelujen perusteella tilaajilta löytyy kiinnostusta kestävyyskysymyksiin, mutta systemaattista otetta tai konkreettisia ehtoja ei juurikaan ole käytössä.

Ylen osalta mainittiin vastuullisuusohjelmat ja pitkän aikavälin kestävyystavoitteet, mutta konkreettisten ympäristökriteerien sisällyttäminen tilaajaprosesseihin on vasta kehitteillä. MTV, Sanoma ja Elisa eivät ole julkisesti linjanneet ympäristökriteerejä ohjelmien tilausprosesseihin, vaikka yksittäisissä tapauksissa kestävyys onkin huomioitu. Kansainväliset jakelijat noudattavat usein emoyhtiöidensä ympäristölinjauksia, mutta niiden vaikutus kotimaisiin tuotantoihin vaihtelee suuresti.

Kaikkiaan tilaajilla nähdään olevan paljon potentiaalia toimia suunnannäyttäjinä, mutta toistaiseksi kestävyystyö on pitkälti vapaaehtoista eikä osa tilaussopimusten ehtoja. Haastattelut osoittavat tarpeen yhtenäisemmälle linjalle sekä tilaajien ja tuotantoyhtiöiden väliselle avoimelle keskustelulle vastuullisuuden kriteereistä ja tavoitteista​.

Sisältövaikuttamisella on suuri potentiaali

Av-alan sisällöillä on merkittävä vaikutus katsojien asenteisiin ja käyttäytymiseen. Suomessa audiovisuaaliset sisällöt tavoittavat lähes kaikki viikoittain, mikä antaa alalle mahdollisuuden normalisoida kestäviä toimintamalleja ja muuttaa vakiintuneita arvoja. Kun suosikkisarjan päähenkilöt tekevät arjessaan ekologisia valintoja, nämä valinnat voivat ajan myötä muuttua yleisesti hyväksytyiksi ja toivotuiksi käytännöiksi.​ Erityisesti dokumenttielokuva ja tutkiva journalismi ovat tuoneet ekologisia kysymyksiä esiin, mutta fiktiotuotannoissa ilmastokriisi näkyy harvoin.

Yhdysvalloissa julkaistiin vuonna 2022 laaja analyysi, jossa tarkasteltiin 37 453 tv- ja elokuvakäsikirjoitusta vuosilta 2016–2020. Analyysin mukaan ilmastokriisi mainittiin eksplisiittisesti vain 0,6 prosentissa käsikirjoituksia. Useimmiten ilmastokysymykset jäävät taustalle tai niitä käsitellään epäsuorasti eivätkä ne näy konkreettisina valintoina tai ratkaisuina henkilöhahmojen toiminnassa.

Tähän haasteeseen on vastattu muun muassa käsikirjoittajille suunnatuilla työkaluilla. Good Energy on julkaissut Playbook-oppaan ja kehittänyt Climate Reality Check -testin, joiden avulla voidaan arvioida ilmastosisältöjen laatua ja läsnäoloa fiktiossa.​

Vuonna 2021 Iso-Britannian suurimmat yleisradioyhtiöt ja suoratoistopalvelut allekirjoittivat Climate Content Pledge -sitoumuksen COP26-ilmastokokouksen yhteydessä. Sitoumuksen tavoitteena on ollut edistää ilmastonmuutosta käsittelevien sisältöjen määrää ja laatua kaikissa genreissä. Vuonna 2024 julkaistu tilannepäivitys osoittaa, että sitoumus on johtanut lukuisiin uusiin ilmastoteemaisiin ohjelmiin. Lisäksi vuoden 2025 alussa otettiin käyttöön koko alan yhteinen mittaristo, jolla seurataan ilmastosisältöjen esiintymistä ja käsittelyä eri ohjelmatyypeissä.