• Etusivu /
• Alakohtainen kestävyystyö /

Arkkitehtuuri

Rakennusalan osuus maailman ilmastopäästöistä on 37 prosenttia, mikä on enemmän kuin minkään muun teollisuudenalan. Kestävyysmurroksen myötä arkkitehtien tehtävä on muuttumassa rakenteiden suunnittelusta koko yhteiskunnan uudelleenhahmottamiseksi. Jokaista suunnitelmaa voidaan tarkastella visiona ja ehdotuksena tulevaisuudesta.

Kuva: Elina Koivisto

Rakennussuunnittelu ja rakentaminen liittyvät toisiinsa saumattomasti, jolloin myös suunnittelua on tarkasteltava osana rakennusalaa. Rakentamisen lainsäädäntö vaikuttaa myös suunnitteluun, samoin rakennetun ympäristön mittaaminen, materiaalikehitys ja -valinnat sekä rakennustavat ja -tekniikat. Arkkitehtuuri sekä rakennetun ympäristön suunnittelu ja rakentaminen ovat olennaisessa roolissa ympäristöllisen kestävyyden saavuttamiseksi niin Suomessa kuin maailmallakin. Rakennetun ympäristön suunnittelijoilla on tärkeä rooli yhteiskunnan toimintakyvyn muokkaajina muun muassa ilmastokriisin aiheuttamien ympäristömuutosten varalta.

Suomessa arkkitehtuuriala kattaa noin 320 arkkitehtitoimistoa sekä lukuisia arkkitehtipalveluita tarjoavia toiminimiä. Alan yritykset ovat perinteisesti olleet pieniä ja yli 50 henkilöä työllistäviä toimistoja on vain parikymmentä. Kentällä on kuitenkin nähtävissä muutos, jossa pienet toimistot liittyvät yhteen isommiksi, monialaisiksi suunnittelutoimistoiksi. 2020-luvun alkuvuosina arkkitehtuurimarkkinan arvo on ollut 250–300 miljoonaa euroa, mutta muun muassa koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta johtuva taloudellinen taantuma-aika ja rakentamisen hidastuminen ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös arkkitehtuurialaan. Perinteisesti täystyöllistävä ala on kärsinyt viime aikoina työttömyydestä eikä uusia toimistoja ole juuri syntynyt.

Arkkitehtuuri on perinteisesti ymmärretty rakennusten ja ympäristöjen konkreettiseksi suunnitteluksi, jossa ympäristö huomioidaan osana rakennuksen sijoittelua. Käynnissä olevan kestävyysmurroksen myötä arkkitehtien tehtävä on muuttumassa toteutumattomien rakenteiden suunnittelusta koko yhteiskunnan uudelleenhahmottamiseksi. Uudenlaisessa toimintaympäristössä jokaista suunnitelmaa voidaan tarkastella visiona ja ehdotuksena tulevaisuudesta, joka haastaa vallitsevat näkemykset ja käytännöt. Uutta suunnittelevien arkkitehtien lisäksi tulevaisuudessa saatetaan työskennellä muun muassa ylläpitoarkkitehtina, suunnittelupsykologina tai rakennuskirurgina.

Myös aktivismi on noussut arkkitehtuurin kentälle vastineena kestämättömäksi koettuun nykytilanteeseen. Aktivismin nousun myötä kentällä toimii kestävyysmurrosta edistäviä arkkitehtikollektiiveja, kuten Uusi kaupunki, Vapaa Collective ja You Tell Me.

Rakennussuunnittelun ja rakentamisen kestävyysmurroksen ytimessä ovat tällä hetkellä rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen, kiertotalousosaamisen vahvistaminen ja rakennusten elinkaaren pidentäminen. Erityisesti tutkimuksessa luontokeskeinen eli ekosentrinen näkökulma on nousemassa vahvasti ihmiskeskeisen suunnittelun rinnalle. Luontokeskeisessä näkökulmassa muunlajiset pyritään huomioimaan rakennetun ympäristön suunnittelussa ja suunnittelija pyrkii toteuttamaan luonnon monimuotoisuutta ja ihmisen lisäksi muunlajisten elinolosuhteita tukevia ympäristöjä.

Kestävyysmurros arkkitehtuurissa

Rakennetulla ympäristöllä on yhteys useimpiin Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDGs), jotka tulivat voimaan vuonna 2016. Rakennussuunnittelussa ja rakentamisessa on myös jo pitkään hyödynnetty vapaaehtoisia ympäristöllisen kestävyyden rakennusstandardointeja, kuten LEED- ja BREEAM-standardeja.

Arkkitehtuurin ekologista kestävyyttä säännellään ja ohjataan sekä kansallisella että EU-tasolla. Rakennetun ympäristön vihreää siirtymää edistävä uusi eurooppalainen Bauhaus-ohjelma (New European Bauhaus, NEB) on yksi Euroopan vihreän siirtymän keskeisistä hankkeista. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin syyskuussa 2020 lanseeraama visio tuo arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuurin osaksi Euroopan ilmastotavoitteita. 

Bauhaus-ohjelma tarjoaa vihreän siirtymän toimijoille ja hankkeille muun muassa tietoa, yhteistyökumppanuuksia ja rahoitusta. Horizon Europe -rahoitusohjelmaan sisältyvä NEB tarjoaa vuosina 2025–2027 rahoitusta erityisesti kestävän rakentamisen innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen ja paikallisdemokraattisten rakenteiden vahvistamiseen (NEB Facility -ohjelma). Pienten kuntien vihreän siirtymän hankkeisiin tarkoitettu NEB Boost for Small Municipalities mahdollistaa kunnille rahoitusta esimerkiksi rakennusten ja julkisten tilojen rakentamiseen, kunnostamiseen, rakennusmateriaalien kierrätykseen ja hiilineutraaliuden kehittämiseen. NEB-palkinnot (NEB Prizes) puolestaan tarjoavat pienille toimijoille mahdollisuuksia kehittää vihreän siirtymän hankkeita. Suomessa Bauhaus-ohjelman kumppaneina toimivat muun muassa Rakennustietosäätiö, AaltoSiilo, Aalto-yliopisto, Cumulus-verkosto ja Metropolia ammattikorkeakoulu.

Ekologisen kestävyyden toimenpiteitä ohjaavat Suomessa muun muassa vuoden 2025 alussa voimaan astunut uusi rakentamislaki ja vuonna 2022 julkaistu Kohti kestävää arkkitehtuuria – Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2022–2035. Apoli toimii paitsi kansallisina suuntaviivoina kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen, myös tukena paikallisille arkkitehtuuriohjelmille tai arkkitehtuuripoliittisille ohjelmille, jotka luovat paikallisia käytäntöjä ja toimintatapoja. Suomessa paikallisia apoleita on jo 27 paikkakunnalla tai alueella. Myös arkkitehtuurin ja rakentamisen toimialajärjestöt edistävät alan ympäristöllisen kestävyyden murrosta erilaisin hankkein ja oppain.

Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2022–2035 lähestyy tulevaisuuden rakennettua ympäristöä ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden sekä koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmista. Ohjelma painottaa erityisesti ympäristöllistä kestävyyttä ja asettaa vision vuodelle 2035 rakennussuunnittelun ekologisen kestävyyden edistämisen, ilmasto- ja biodiversiteettitietoisen maankäytön, kiertotalouden ja vähähiilisyyden sekä tilojen ja rakennusten monipuolisemman käytön näkökulmista. Apoli sisältää laajan valikoiman toimenpiteitä rakennussuunnittelusta kaavoitukseen. Ohjelman ympäristöllisen kestävyyden toimenpiteet keskittyvät rakennussuunnittelun ekologisen kestävyyden edistämiseen, ilmasto- ja biodiversiteettitietoisen maankäytön tukemiseen, vähähiilisyyden ja kiertotalouden kytkemiseen lähiympäristön suunnitteluun sekä tilojen, rakennusten ja alueiden joustavan ja monipuolisen käytön tehostamiseen.

Apoli esittelee myös uuden arkkitehtonisen kestävyyden käsitteen, joka ehdottaa resurssitehokkaaseen rakentamiseen neljän kohdan lähestymistapaa: ensisijaisesti hyödynnetään tyhjät ja vuorokäyttöön sopivat tilat, toiseksi korjataan olemassa olevat rakennukset ja kolmanneksi laajennetaan vanhoja rakennuksia. Uutta rakennetaan vasta viimeisenä vaihtoehtona. Tämä pitkäikäisyyden ja elinkaariajattelun sisäistäminen on haasteellista Suomessa, jossa uudisrakentamisen kulttuuri on vahva.

Apolin ekologisen kestävyyden toimenpiteet ja vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi rakentamislaki tukevat toisiaan. Uuden rakentamislain keskiössä on kestävä rakentaminen, mikä tuo merkittäviä muutoksia rakentamisalan käytäntöihin. Lain uudistuksella pyritään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen, kiertotalouden edistämiseen sekä mahdollistamaan rakentamisen päätösten ja tietosisältöjen valtakunnallinen digitaalisuus.

Laki muun muassa painottaa pitkäikäisyyttä korostamalla rakennusten elinkaariominaisuuksia, kuten muunneltavuutta, purettavuutta ja uudelleenkäytettävyyttä sekä rakennusten vähähiilisyyttä. Uuden lain mukaan uudisrakennus on suunniteltava ja rakennettava vähähiiliseksi, sen hiilijalan- ja -kädenjälki on arvioitava, ja vuoden 2026 alusta myös laskettava. Suomen ympäristökeskus Syke ylläpitää kansallista CO2data-päästötietokantaa muun muassa rakennustuotteiden valmistuksesta, rakennuksen käytönaikaisen energian päästöistä sekä kasvillisuudesta. Rakentamislain mukaan rakennukset on myös suunniteltava ja rakennettava ekologisiksi ja pitkäikäisiksi.