Kulttuuri nousee ilmastopolitiikan ytimeen – COP31 avaa uusia mahdollisuuksia luoville aloille
Kulttuurin, taiteen ja luovien alojen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa saa yhä vahvempaa kansainvälistä tunnustusta. Turkin Antalyassa paraikaa järjestettävässä YK:n COP31-ilmastokokouksessa huomio siirtyy kulttuurin merkityksen tunnustamisesta konkreettisiin ilmastotoimiin ja niiden rahoittamiseen.
Kulttuuri on nyt konkreettisesti noussut osaksi kansainvälistä ilmastokeskustelua myös Yhdistyneiden kansakuntien tasolla. Aiemmin kulttuuriperintö koettiin ennen kaikkea ilmastonmuutoksen uhkaamana kohteena, mutta nyt taide, kulttuuriperintö ja luovat alat tunnistetaan myös aktiivisina ilmastoratkaisujen tuottajina.
Vuoden 2025 COP30-kokouksessa Brasiliassa kulttuuri sai ensimmäistä kertaa oman teemapäivänsä, ja kulttuuriperintöön liittyviä mittareita sisällytettiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen kansainväliseen seurantaan. COP31-kokouksen keskeinen kysymys on, miten nämä edistysaskeleet muutetaan käytännön toiminnaksi.
Uusi tiekartta kulttuurilähtöiselle ilmastotyölle
Marraskuussa COP31-kokouksessa julkistettu Culture Global Stocktake for Climate Action (CGST) on merkittävä uusi avaus. Kansainvälisessä yhteistyössä valmisteltu arviointi ja toimintakehys kokoaa yhteen kulttuurin mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä, siihen sopeutumisessa sekä oikeudenmukaisen vihreän siirtymän edistämisessä.
Yli sadan yhteistyökumppanin tukema aloite sisältää yli 200 politiikkasuositusta. Niissä käsitellään muun muassa kulttuurin sisällyttämistä kansallisiin ilmastosuunnitelmiin, kulttuurialan ilmastorahoitusta, paikallisyhteisöjen osallistumista sekä alkuperäiskansojen ja perinteisen tiedon merkitystä.
Tavoitteena on vaikuttaa myös Pariisin ilmastosopimuksen seuraavaan maailmanlaajuiseen tilannearvioon vuonna 2028. Keskeinen viesti on, ettei ilmastokriisiä ratkaista yksinomaan teknologialla ja taloudellisilla ohjauskeinoilla. Tarvitaan myös muutoksia arvoissa, toimintatavoissa ja yhteiskunnallisessa mielikuvituksessa.
Luovat alat muutoksen mahdollistajina
Lokakuussa 2026 julkaistu British Councilin tutkimus Culture-Based Climate Action: Mapping the Global Evidence from COP26 to COP30 vahvistaa käsitystä kulttuurin monipuolisesta roolista ilmastotyössä.
Tutkimuksessa tunnistetaan kuusi keskeistä toimintakenttää, joihin kuuluvat esimerkiksi taiteen ja luovan ilmaisun kautta tapahtuva ilmastoviestintä, kulttuuriperinnön suojelu, paikallisen tiedon hyödyntäminen sekä kulttuuri- ja luovien alojen oman toiminnan ympäristökestävyyden parantaminen.
Kulttuurin erityinen vahvuus on kyky tehdä ilmastonmuutoksesta ymmärrettävä ja merkityksellinen ihmisten arjessa. On huomattu, että elokuvat, musiikki, kirjallisuus, esittävät taiteet ja muut luovat sisällöt voivat avata ihmisille uusia näkökulmia, synnyttää yhteiskunnallista keskustelua ja auttaa kuvittelemaan kestävämpiä tulevaisuuksia.
Samalla kulttuurialan on vähennettävä oman toimintansa ympäristökuormitusta esimerkiksi tuotannoissa, tapahtumissa, materiaalien käytössä ja liikkuvuudessa. Myös aineettoman kulttuurin ja digitaalisten sisältöjen tuottamisella, jakelulla ja kulutuksella on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia ilmastoon. Datakeskusten energiankulutukseen ja tekoälyn ympäristövaikutuksiin liittyvä keskustelu koskettaa siten yhä suoremmin kulttuuria ja luovia aloja.
Tunnustuksesta rahoitukseen ja käytännön tekoihin
COP31-kokouksessa kulttuurin asemaa edistää yli 250 organisaation kansainvälinen Culture at COP31 -verkosto. Myös YK:n ilmastosopimuksen alainen Entertainment and Culture for Climate Action (ECCA) -aloite tuo yhteen taiteilijoita, luovien alojen toimijoita, kaupunkeja ja ilmastopolitiikan asiantuntijoita.
Kokouksen ohjelmassa käsitellään muun muassa tarinankerronnan vaikutusta ilmastotoimiin, kulttuuriperinnön merkitystä sopeutumisessa, luovien alojen vihreitä taitoja sekä kulttuurilähtöisen ilmastotyön rahoitusta.
Erityisen tärkeä kysymys on, miten kulttuuritoimijat pääsevät osallisiksi ilmastorahoituksesta ja päätöksenteosta. Kansainvälisestä tunnustuksesta huolimatta kulttuurin mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä järjestelmällisesti ilmastopolitiikassa.
Myös suomalaiselle kulttuurikentälle kansainvälinen kehitys avaa uusia mahdollisuuksia
Kulttuurin rooli voi vahvistua kuntien ja kaupunkien ilmastotyössä, alueellisessa kehittämisessä, kestävän elämäntavan edistämisessä sekä kansainvälisessä yhteistyössä.
COP31:n keskeinen viesti kulttuurialalle on selvä: kulttuuri ei ole vain ilmastonmuutoksen vaikutusten kohde tai ilmastoviestinnän väline. Se on osa yhteiskunnallista muutosta, jota kestävä tulevaisuus edellyttää.