Digitaalisuus tuo kestävyyshaasteita
Suomessa äänitetuotantoa tulisi tutkia kestävyysnäkökulmasta ja kerätä luotettavaa tietoa alan ympäristövaikutuksista. Musiikin jakelussa suoratoisto on yksi kestävyyshaasteista.
Kotimaisella musiikin kentällä äänitetuotanto on vasta aloittamassa kestävyystyötään. Kansainvälisesti esimerkiksi Sony, Universal, Warner ja 12 muuta levy-yhtiötä ovat allekirjoittaneet The Music Climate Pact -sitoumuksen, jossa sitoudutaan hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja ilmastopäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa indie-levy-yhtiöiden etujärjestö IndieCo on ollut aktiivinen kestävyystyön edistämisessä. Kansainvälinen indie-yhtiöiden katto-organisaatio IMPALA tarjoaa jäsenilleen kestävyysohjelman, joka sisältää sitoumuksen, vinkkejä oman toiminnan kestävöittämiseen sekä neuvoja päästöjen kompensointiin. Pakettiin kuuluu myös Julie’s Bicycle -järjestön kanssa tuotettu äänitetuotannon hiilijalanjälkilaskuri.
Äänitetuotannon kriittisiä kestävyystekijöitä:
- Äänitetuotannossa käytettyjen energialähteiden valinta ja kulutus
- Fyysisten tuotteiden logistiikka
- Fyysisten tuotteiden valmistusprosessit ja raaka-aineet
- Äänitetuotantoon liittyvät PR-toimet (vertaa lentomatkustaminen)
- Kansainvälinen messutoiminta
Musiikin suoratoisto on kestävyyshaaste
Ilmasto- ja kiertotaloustoimet pitäisi laajentaa myös äänitteiden tuottamiseen ja striimaukseen koko musiikkialan ekologisen kestävyystyön kattamiseksi. Musiikki- ja elokuva-alan toimijoille suunnatuissa Kestävät tuotantomallit -hankkeen työpajoissa tunnistettiin, että suoratoiston ilmastopäästöt ovat merkittävämpiä kuin muiden musiikin kulutusmuotojen. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että näkökulmaa laajennettaisiin ilmastokriisistä myös monimuotoisuuskriisin käsittelyyn, etenkin kulttuurisen muutoksen osalta.
Musiikin suoratoistoon liittyy useita merkittäviä kestävyyshaasteita. Nykyinen kuukausimaksupohjainen hinnoittelu on omiaan maksimoimaan musiikin ja sitä kautta energian kokonaiskulutusta. Yksittäisellä kuluttajalla hämärtyy helposti se, että jokainen striimi kuluttaa energiaa, puhumattakaan teoshauista.
Lisäksi suoratoistopalveluiden klikkipohjaiseen kulutukseen pohjautuva niin sanottu pro rata -rojaltin maksujärjestelmä oikeudenomistajille on ollut omiaan synnyttämään rikollisia bottialustapalveluja, joille maksamalla oikeudenomistajat voivat lisätä yksittäisten teosten suoratoistomääriä. Niin sanottu bottifarmi-ilmiö on noussut merkittäväksi ongelmaksi viihteen suoratoistobisneksessä. Se myös aiheuttaa huomattavia ilmastopäästöjä, joita ei nykylaskelmissa kyetä ymmärrettävistä syistä huomioimaan. Nykyisin yhden striimin maksuperusteeksi riittää 30 sekunnin kuuntelumäärä, mikä luo bottifarmeille loistavat toimintaedellytykset.
Musiikin suoratoiston kestävyyshaasteiden korjaamiseksi on esitetty kulutukseen pohjautuvaa mallia nykyisen kuukausimaksupohjaisen mallin sijasta tai vähintään sen rinnalle. Tämä johtaisi suoratoistoalustojen vähentyneen energiankulutuksen ohella myös suurempaan läpinäkyvyyteen oikeudenomistajien näkökulmasta. Lisäksi siirryttäisiin pois klikkipohjaisesta rojaltimaksujärjestelmästä, jolloin yhden striimin maksu vaatisi kokonaisen kappaleen kuuntelua. Nämä muutokset veisivät pohjan bottifarmien bisneslogiikalta.
Musiikin suoratoistoon liittyy merkittäviä kestävyyshaasteita myös sisällön ylitarjonnan vuoksi. Suoratoistopalveluihin ilmestyy päivittäin yli 100 000 uutta musiikkikappaletta. Miljardien yksittäisten teoksien säilöminen palvelimilla kuluttaa merkittäviä määriä energiaa.
Yhä suurempi osa suoratoistopalveluiden sisällöistä on generatiivisella tekoälyllä tuotettua, mikä lisää merkittävästi musiikkituotannon kokonaisenergian kulutusta. Generatiivisella tekoälyllä tuotettuun sisältöön liittyy myös musiikintekijöiden ja oikeudenomistajien näkökulmasta merkittäviä vastuullisuus- ja eettisyysongelmia.
Musiikin tuotantoprosesseihin – ja tulevaisuudessa myös kulutukseen – liittyy entistä enemmän uusia teknologisia palveluita, kuten tekoälysovelluksia. Musiikkialalla tekoälyyn liittyvässä keskustelussa on toistaiseksi keskitytty tekijänoikeusproblematiikkaan. Sen sijaan tekoälyn oppimiseen liittyvät kestävyysongelmat on pääosin ohitettu. Tekoäly kuluttaa valtavia määriä energiaa ja lauhdevettä, kertoo Teksasissa tehty tutkimus.
CASE: Helsingin Levypuristamo – pioneerityötä ja paluuta juurille
Suomessa uusia kestävämpiä toimintamalleja fyysisten äänitteiden tuotannossa edustaa vuonna 2021 perustettu vinyylilevyjen prässäämö Helsingin Levypuristamo, joka pyrkii toiminnassaan hiilineutraaliuteen. Yrityksen toiminnan keskiössä on vastuullisuus ja vihreä siirtymä. Vinyylilevyjen kestävämpi tuottaminen vastaa kulutuskäyttäytymisen muutokseen sekä tarjoaa kestävämmän tavan kuluttaa musiikkia ostamalla vähemmän ja harvemmin. Fyysiset tuotteet, kuten vinyylilevyt, ohjaavat kuluttajien tapoja kuunnella musiikkia ja heijastelevat kestävämpiä arvoja. Helsingin Levypuristamo on valmistanut tilauksesta yli 250 000 vinyylilevyä kevääseen 2025 mennessä.
Lue lisää Helsingin Levypuristamosta
Toimintasuosituksia digitaalisen jalanjäljen pienentämiseksi
Laitteen tyyppi ja käyttötarkoitus vaikuttavat suuresti digitaaliseen jalanjälkeen. Voit pienentää hiilijalanjälkeäsi seuraamalla näitä periaatteita:
- Valitse pienempi. Yleisesti ottaen, mitä suurempi laite on, sitä enemmän energiaa se kuluttaa. Siksi etäkokoukseen osallistuminen tai videon katsominen on yleensä tehokkaampaa puhelimella kuin televisiolla tai kannettavalla tietokoneella.
- Yhdistä oikein. Aina kun mahdollista, käytä laitteitasi Wi-Fi-verkossa roamingin sijasta. 4G kuluttaa noin neljä kertaa enemmän sähköä kuin Wi-Fi.
- Striimaus. Suoratoisto kuluttaa energiaa. Kuormitusta voi vähentää katsomalla videoita muina kuin HD-laatuisena. Videon tai musiikin voi myös tallentaa omalle laitteelleen, mikä ekologisempaa kuin toistuva striimaaminen. Keele-yliopiston tutkimuksen mukaan musiikin suoratoisto on kannattavaa, jos kappaleen kuuntelee vain muutaman kerran. Jatkuvassa kuuntelussa olevat levyt kannattaa joko tallentaa tai hankkia fyysisinä. Jos koko albumi suoratoistetaan 27 kertaa, siihen kuluu enemmän energiaa kuin CD-levyn valmistamiseen.
Hanki tietoa, suunnittele huolella ja mittaa vaikutukset
- Hanki tietoa digitaalisen jalanjäljen muodostumisesta ja keskustele aiheesta alihankkijoiden ja palveluntarjoajien kanssa.
- Kartoita, missä digitaaliset vaikutukset tapahtuvat. Mikä on tavoitteesi – digitaalisten toimintojesi jalanjäljen pienentäminen, ymmärrys yhden projektin jalanjäljestä, uusien digitaalisten laitteiden hankinta vai kiertotalousstrategian luominen?
- Perehdy vaihtoehtoihin digitaalisten vaikutusten mittaamisessa. Erjjio tarjoaa ilmaisen nettisivujen kuntotarkastuksen ja Green Web Foundationin sovellus tarkistaa palveluntarjoajien tunnistetiedot ja kertoo, onko verkkosivuston hallinnointi “vihreää vai harmaata”. Wholegrain Digitalin laskin mittaa verkkosivuston hiilijalanjälkeä ja Ecometer tarjoaa työkaluja ympäristöä vähemmän kuormittavien sivujen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Edistä kestävyysmurrosta
- Inspiroi: Innosta muita muutokseen ja jaa tehokkaimmat toimenpiteesi digitaalisten vaikutusten pienentämiseksi. Viesti aktiivisesti, mitä olet tekemässä.
- Kysy: Keskustele teknisten ja digitaalisten palveluntarjoajien kanssa heidän ympäristö- ja energiaraporteistaan sekä siitä, mitä he tekevät ympäristövaikutustensa vähentämiseksi.
- Kannusta: Näytä esimerkkiä ja siirry käyttämään uusiutuvaa energiaa. Kannusta muita tekemään saman.
Tee digitaalinen suursiivous
- Tehokkuus. Suunnittele ohjelmistot, verkkosivut, sovellukset, digitaalinen taide ja yleisöviestintä tehokkaiksi, nopeiksi ja helposti saavutettaviksi. Se palvelee yleisöä ja vähentää ympäristövaikutuksia. Harkitse näitä keinoja: vähennä käyttäjien tietokoneelle siirrettävän koodin määrää, käytä staattista sisältöä sivujen uudelleenrakentamisen sijaan, minimoi verkkosivujen renderöimiseen tarvittava laskenta ja paranna audio- ja videokoodekkeja.
- Torju digitaalista jätettä. Tarkista, mitä tallennat digitaalisesti ja minne. Digitaalinen tallentaminen kuluttaa energiaa. Poista tarpeeton, kuten käyttämättömät sovellukset, vanhat sähköpostit ja tiedostot, ja peruuta ei-toivotut sähköpostitilaukset. Siirrä jäljelle jäävä data mahdollisuuksien mukaan pilvipalvelimeen, koska pilvipalvelinkeskukset ovat yleensä tehokkaampia.
- Käytä vihreää hakukonetta, kuten Ecosiaa, joka muuttaa haut puiden istutukseksi, tai Ocean Heroa, joka muuttaa haut valtamerissä olevien muovipullojen talteenottamiseksi.