Kiinteistöjen ja toimitilojen ympäristötoimet kuntien kulttuuripalveluissa
Energiatehokkuutta, uusiutuvan energian ratkaisuja, yhteis- ja monikäyttötiloja, kierrätystä sekä luonnon monimuotoisuutta säilyttäviä ja lisääviä hyviä käytäntöjä.
Kuntien kulttuuripalvelut toimivat usein kuntien omistamissa tiloissa. Vastuu kulttuuripalveluiden käyttämien kiinteistöjen, tilojen ja ympäristöjen ilmastonmuutosta hillitsevistä ja luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimista kuuluukin tyypillisesti kunnalle, erityisesti tila- ja kiinteistöpalveluille. Kulttuuripalvelut voivat lisäksi esimerkiksi muodostaa tiloissa energiaa säästäviä ja tilojen käyttöastetta parantavia käytäntöjä sekä ylläpitää pihapiirissä pölyttäjille mieluisia niittyjä ja pesäpaikkoja.
Artikkelin esimerkit perustuvat Kuntien kulttuuripalveluiden ympäristötyön hyvät käytännöt -selvitykseen. Selvitys tarjoaa monipuolisen katsauksen kirjastojen, taide- ja kulttuurilaitosten, kulttuuritalojen ja -keskusten, taiteen perusopetuksen ja taideoppilaitosten sekä yleisen kulttuuritoiminnan ympäristötyön hyviin käytäntöihin.
Yleisiä kuntien kulttuuripalveluiden kiinteistöjen ja tilojen ympäristötoimia
- Tilojen yhteiskäyttöratkaisut ja vuokraus.
- Toiminta tiloissa, joiden alkuperäinen käyttötarkoitus on muutettu.
- Muutoin tyhjillään olevien tilojen hyödyntäminen ja aktivointi.
- Laitteiden ja valojen sammuttaminen tai automatisointi.
- Siirtyminen energiaa säästävään LED-valaistukseen.
- Kiinteistöjen omistajien toteuttamien peruskorjausten yhteydessä tehdyt energiatehokkuutta parantavat toimet.
- Monipuolisten kierrätysmahdollisuuksien tarjoaminen asiakas- ja henkilökuntatiloissa.
Ympäristötyön hyvät käytännöt
Energiatehokkuutta ja uusiutuvia energiamuotoja
Karkkilan kaupunginkirjasto • Ikkunoiden energiakalvot
Karkkilan kaupungin tilapalvelut asensivat Karkkilan kaupunginkirjaston kattoikkunoihin energiakalvot. Kalvot suojelevat kirjoja UV-säteilyltä ja odotettavasti parantavat myös tilan lämpötalotta.
Kasarmikankaan museoalue • Lämmitysjärjestelmän päivitys ja energiatehokkuustoimet
Rautjärven kunnassa Kasarminkankaan museoalueen rakennukset on pyritty restauroimaan nykyaikaisia standardeja vastaavaksi. Museoalueen lämmitys on päivitetty öljystä ilma-vesilämpöpumppu-hybridiksi. Saman alueen Komendantti-niminen museokiinteistö pidetään talvikaudella pienellä peruslämmöllä. Myös kesäkaudella lämmittäminen on hillittyä.
Sivistyskampus Siuntion sydän • Uusiutuvat energiaratkaisut uudisrakennuksessa
Vuonna 2022 valmistuneen Sivistyskampus Siuntion sydämen rakennusvaiheessa huomioitiin energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys muun muassa IV- koneiden valinnassa, teknisten järjestelmien automatisoinnissa ja lämmitysmuodossa. Siuntion sydän lämpenee maalämmöllä ja tuottaa noin 30 prosenttia kuluttamastaan sähköenergiasta aurinkopaneeleilla. Muun muassa Siuntion kunnankirjasto sijaitsee kampuksella.
Tampere-talo • Energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteitä
Kulttuuri- ja kongressikeskus Tampere-talo on pitkäjänteisen ympäristötyön osana siirtynyt vaiheittain käyttämään uusiutuvaa energiaa ja parantanut energialuokkansa E:stä C:hen. Tampere-talon katolla on lisäksi kolme aurinkoenergiavoimalaa ja talo hyödyntää muun muassa lähijäähdytystä.
Useat eri kulttuuritalot ja -keskukset • Kiinteistöjen peruskorjaukset
Kiinteistöjen peruskorjaus on luonteva hetki energiatehokkuustoimien toteutukselle. Esimerkiksi Kokkolan kaupungissa kulttuurin tiloissa on peruskorjauksen ja remonttien yhteydessä siirrytty energiatehokkaampaan valaistukseen. Lisäksi energiatehokkuutta parannetaan säätämällä tilojen lämpötilaa tarpeen mukaan. Nurmeslaisen Nurmes-talon vuosien 2019–2021 peruskorjauksessa päivitettiin talotekniikka ja rakennettiin ohjelmoitu valaistus.
Energiatekoja teatterissa
Helsingin Kaupunginteatteri osallistui vuonna 2022 mukaan Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan energiaselvityshankkeeseen. Selvitys toteutettiin teatterin kiinteistössä alkuvuodesta 2023 ja sen tavoitteena oli etsiä toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Raksystems Insinööritoimisto Oy:n (nyk. Sustera) toteuttamassa katselmuksessa esiteltiin teatterin LVI- ja sähköteknisten energian- ja vedenkäytön nykytila sekä mahdollisuuden pienentää kohteen lämmön, sähkön ja veden kulutusta ja kustannuksia. Johtopäätöksistä opittiin, että teatterin kiinteistöä hoidetaan jo optimaalisella tavalla, eikä olennaisia kiinteistöön tai sen hallintaan liittyviä toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi löytynyt.
Teatterilla kuitenkin tavoiteltiin energiatoimien tuomia hyötyjä, joten energiaa säästäviin ja energiaomavaraisuutta kasvattaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin Helsingin kaupungin myöntämän energia-avustuksen avulla. Vuoden 2023 aikana Kaupunginteatteri korvasi koko suuren näyttämön energiatehottomiin halogeeni- ja purkauspolttimoihin perustuvan valokaluston LED-heittimillä. Ratkaisu säästää energiaa ja huoltokustannuksia. Avustusta hyödynnettiin lisäksi lavastamon ja verhoomon työtilan valaistuksen uusimisessa, eli loisteputkilamppujen korvaamisessa LED-valaisimilla, sekä teatterin katolle rakennetun aurinkovoimalan perustamiseen. Voimala otettiin käyttöön vuonna 2024 ja se tuottaa vuosittain noin prosenttia teatterin kuluttamasta sähköstä. Saman vuoden aikana teatteri investoi myös sähköautojen latauspisteiden lisäämiseen.
Tilojen yhteis- ja monikäyttö
Keravan tanssiopisto • Erillisistä toimistotiloista monikäyttötiloihin
Keravan tanssiopisto on tehostanut tilojensa käyttöastetta merkittävällä tavalla. Opisto remontoi hankerahan turvin tilan, jossa päivisin toimii tanssiopiston toimisto ja iltaisin järjestetään opetusta. Liikuteltavilla pöydillä ja muilla yksinkertaisilla tavoilla toteutui monipuolinen ja monikäyttöinen tila. Remontin myötä opisto luopui täysin erillisistä toimintotiloista.
Kulttuuritila Näkkäri • Kulttuurin yhteiskäyttötila
Esittävän taiteen toimintaan suunniteltu kulttuurin yhteiskäyttötila Näkkäri palvelee Salon kansalaisopiston taiteen perusopetuksen opiskelijoita ja yleisten kulttuuripalveluiden lastenkulttuurin tapahtumatoimintaa. Ennen muutosta yhteiskäyttötilaksi, tila oli tyhjäkäytöllä ollut auditorio. Nyt käyttöaste on noussut huomattavasti ja vapaita vuoroja on lähinnä viikonloppuisin. Tilaa voivat käyttää ilmaiseksi myös salolaiset yhdistykset, maksusta ulkopuoliset yhteisöt ja yritykset.
Useat eri kirjastot • Tilojen käyttöasteen parantaminen
Kirjastot lisäävät tilojen käyttöastetta esimerkiksi muuttamalla tilojen käyttötarkoitusta ja tilojen käyttöön liittyviä käytäntöjä. Esimerkiksi Pornaisten kunnankirjastossa ollut tietokoneluokka muutettiin kokoustilaksi, mikä lisäsi tilan käyttöä. Pieksämäen kaupunginkirjastolla on laajat aukioloajat ja omatoimikirjastot ovat avoinna myös viikonloppuisin. Eri toimijoilla on laajojen aukioloaikojen myötä paremmat mahdollisuudet käyttää tiloja, mikä kohentaa kirjastojen tilojen käyttöastetta ja mahdollistaa Pieksämäen kaupungissa muiden kiinteistöjen vähentämisen.
Useat eri oppilaitokset • Koulukiinteistöjen yhteiskäyttö
Monet taideoppilaitokset hyödyntävät koulujen kiinteistöjä opetuksen järjestämiseen. Esimerkiksi yhdeksän kunnan alueella toimiva Huittisten musiikkiopisto järjestää opetusta sivutoimipisteillä perusopetuksen koulukiinteistöissä. Myös ylläpitäjäkunnassa toiminta toteutetaan ilman taiteen perusopetuksen tiloja, yhteisessä perusopetuksen tai musiikkiopiston oppimisympäristössä. Myös Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto ja Keuruun kansalaisopisto toimivat koulujen tiloissa.
Kierrätys
Keravan kaupunginkirjasto • Kierrätyksen tehostaminen
Useissa kirjastoissa kierrätetään monipuolisesti eri jätejakeita. Esimerkiksi Keravan kaupunginkirjastossa on panostettu muun muassa mustekasettien ja hukkavärisäiliöiden sekä paristojen erillisiin keräysastioihin ja pyritty tarkempaan jätteiden lajittelu henkilökunnan tiloissa. Myös asiakastiloissa on käytössä lajittelevat roska-astiat.
Useat eri kulttuuritalot ja -keskukset • Biojätteen keräys
Biojätteen erillinen keräys säästää luonnonvaroja ja on hyödyksi kestävyysmurroksen edistämisessä, sillä biojätteestä voidaan saada talteen ravinteita ja siitä voidaan tuottaa uusiutuvaa energiaa. Ruokajäte kerätään biojätteenä esimerkiksi vantaalaisissa lastenkulttuurikeskus Pessissä ja Toteemissa sekä nurmeslaisessa Nurmes-talossa.
Vekarateatteri • Oma kompostori
Keravalaisella Vekarateatterilla on käytössä oma kompostori, jossa teatteri kompostoi kaikki ruoantähteet. Kompostorin lisäksi Vekarateatterilla lajitellaan jätteet eko-, seka-, muovi- ja kartonkiroskiin.
Luonnon monimuotoisuus
Helsingin Kaupunginteatteri • Kukoistava kulttuuri
Helsingin Kaupunginteatterin Kukoistava kulttuuri -kaupunkiviljelyhankkeessa tarjotaan teatterin henkilökunnalle mahdollisuus kaupunkiviljelyyn. Teatterin piha-alueella on viljelylavoja, joissa kasvatetaan hyötykasveja ja niittykukkia pörriäisten ja muiden hyönteisten avuksi.
Raaseporin museo ja Chappe • Mehiläisaitta
Raaseporin museon ja Chappen pihalla on Ilmastotaide – Vaihtoehtoisia näkökulmia -näyttelyn osana tuotettu Bibod (Mehiläisaitta) -teos. Teos sai muotonsa ruotsalaisen kuvataiteilija Erik Sjödinin työpajassa, jossa yleisö osallistui luonnonmateriaaleista koostuvien pölyttäjien pesäpaikkojen rakentamiseen. Teos toimii pysyvänä pölyttäjien pesäpaikkana. Chappen museokaupasta tai verkosta voi hankkia käsikirjan mehiläisaitan toteuttamiseen.
Tampere-talo • Mehiläisyhdyskunnat
Kulttuuri- ja kongressikeskus Tampere-talon katolla asuu neljä mehiläisyhdyskuntaa. Ensimmäinen yhdyskunta muutti talon katolle vuonna 2018. Mehiläiset keräävät mettä noin kahden-kolmen kilometrin säteellä Tampere-talosta, muun muassa lähistöllä olevista lehmuksista. Mehiläisistä huolehtii mehiläistarhaaja Teemu Aittamaa Korpikuusikon Hunajasta.
Useat eri museoalueet • Tilaa luonnonlajeille ja monimuotoisuudelle
Vieremän kunnan kulttuuritoimen hallinnoiman kotiseutumuseon pihapiirin ruohonleikkuuväliä on harvennettu. Rakennuksia ja pihapiiriä ympäröivillä alueilla paikalliset luonnonlajit saavat kasvaa vapaasti. Rautjärveläisen Kasarmikankaan museoalueen vihersuunnittelun kuuluu vihermaiseman ylläpito, mikä tietyiltä osin tarkoittaa myös monimuotoisuuden ylläpitoa ja lisäämistä.
Vekarateatteri • Luonnon monimuotoisuuden edistämistä pihapiirissä
Vekarateatterin pihapiirissä huomioidaan luonnon monimuotoisuus esimerkiksi jättämällä nurmikko ajamatta. Pihalla on myös kymmenen linnunpönttöä ja lahoaita. Lisäksi pihan alkuperäinen pengerrys on pyritty entisöimään ja leikatuista kivistä on tehty uutta pengermää. Vekarateatteri toimii Keravalla Kulttuurikeskus Hyyppärässä, vuonna 1908 rakennetussa hirsihuvilassa.
Ihan pihalla! Elämyksiä museoiden pihoissa ja puutarhoissa
Vuosina 2021–2022 toteutettu Ihan pihalla! -hanke keskittyi Lohjan Museon ja Johannes Lohilammen museon ulkoalueiden käytön ja viihtyisyyden lisäämiseen. Hankkeen aikana museoiden toimintaan lisättiin uusia asiakaslähtöisiä tapoja tutustua kulttuuriperintöön, kohennettiin kulttuuriympäristötietoisuutta ja luotiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksia museoiden ulkoalueille. Lisäksi hanke toteutti uudenlaista omatoimista kulttuuriperintökasvatusta ja kehitti alueita virkistäytymiskohteiksi. Monipuoliseen hankkeessa järjestettyyn ohjelmaan kuuluivat muun muassa lavakauluskasvimaat, ohjelmallinen luontoilta, omenapuiden leikkauskurssi, lintuopastus, ympäristötaidenäyttely ja yrttikävely. Museoille perustettiin myös kuusi mehiläispesää, joista saatava hunaja on myynnissä Lohja Museon museokaupassa.
Hankkeen vaikutuksia seurattiin esimerkiksi piha-alueiden kävijälaskureilla ja asiakaskyselyillä. Seurannan mukaan hanke tavoitti 14 000 kävijää ja kävijöiden tyytyväisyys näkyi palautteessa. Merkittävä osa hankeaikana toteutetuista toimista myös jatkuu osana museoiden perustoimintaa. Esimerkiksi tapahtumatarjonta on aiempaa runsaampaa ja pihoille jäävät pysyvästi hankkeen aikana pystytetyt alueen historiasta, rakennuksista ja puutarhakulttuurista kertovat infotaulut. Hanke rahoitettiin pääasiassa Museoviraston myöntämällä avustuksella ammatillisten museoiden innovatiivisiin hankkeisiin.
Kuntien kulttuuripalvelut
Kunnan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä (Finlex 166/2019).
Ympäristötyö
Organisaation tavoitteellista ja järjestelmällistä työtä ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi. Keskiössä hiilineutraalisuus ja luontokadon hillitseminen.